Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Kossu, Koskis, Kosanderi, Koskisen poika. Muistitietokeruu osoitti Koskenkorvan paikan suomalaisten elämässä

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kossu, Koskis, Kosanderi, Koskisen poika. Muistitietokeruu osoitti Koskenkorvan paikan suomalaisten elämässä

Tiedote.
Julkaistu: 20.06.2013 klo 10:35
Julkaisija: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Muistoja Koskenkorva Viinasta -muistitietokeruu osoitti, että kansallisjuomaksikin kutsutusta nautintoaineesta on moneksi. Kossu sopii niin vaivojen hoitoon, palkinnoksi kuin suomalaiseen juhlaankin.

Koskenkorva nautitaan mieluiten joko taskulämpimänä tai pakkaskylmänä eikä se ole turhan ronkeli kavereistaan: vesi, vissy ja limonadi käyvät, mutta myös marjamehu, maito ja piimä kelpaavat kyytipojiksi. Nuoret kaupunkilaiset saattavat ryydittää Kossunsa chilillä tai oreganolla. Erään humoristin mukaan kossu on parasta naapurinmiehen kanssa. – Eräs keruuseen osallistuja tietää, että on tasan kolme tapaa nauttia Koskenkorvaa: veden kanssa, ilman vettä ja niin kuin vettä.

Koskisen poikaa lukuun ottamatta kossua ei tiettävästi käytetä korvalääkkeenä, mutta kusiaisiin sekoitettuna siitä voi saada tehokkaan avun kolotukseen, tiedetään pohjoisesta kertoa. Koskenkorva kuuluu suomalaisen juhlaan maalla ja kaupungissa. Lasia kohotetaan niin häissä ja harjakaisissa kuin rapujuhlissa ja hirvenpeijaisissakin. Kirkas korvaus saattaa myös odottaa muuttoapulaista tai tietokoneen korjaajaa.

Kossu innoittaa myös luovuuteen. Luovuus on saanut siivet, kun tyhjistä pulloista on valmistettu taidetta ja etiketeistä kirjepaperia. Ja mikä olisi suomalaisempaa kuin juoksukilpailu, jossa on yhdistetty saappaat, suo ja Koskenkorva. Kossusta ja sen puutteesta on väännetty vitsejä, kaskuja ja anekdootteja vuosikymmenten ajan siinä määrin, että Koskenkorva-teemaa voi pitää alkoholihuumorin alalajina.

Keruuseen osallistuneista muutama muistaa ajan, jolloin Koskenkorva tuli kauppoihin ja syrjäytti suosiossa pontikan. Suosionsa säilyttänyttä juomaa muistellaan niin lapsen, nuoren, puolison, ystävän, kollegan kuin opiskelukaverinkin näkökulmasta. Koskenkorva-muistoissa esiintyy tunteiden laaja kirjo ilosta pettymykseen. Kirjoituksissa muistellaan usein tilanteita, joissa Koskenkorvalla on ollut rooli tilanteen juhlistajana – tai sen pilaajana.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto keräsi muistoja 60 vuotta täyttävästä kossusta 1.3.–31.5.2013. Keruuseen osallistui 63 henkilöä, joista 21 oli naisia ja 42 miehiä.

Vastanneiden kesken arvottiin seitsemän kirjapalkintoa. Palkinnon saivat Ebba Ahonen Käylästä, Anja Hietala Järvenpäästä, Maire Hirvonen Jämsästä, Mirja Hyttinen Kuopiosta, Jussi Karsikas (paikkakunta ei tiedossa), Kalevi Koskela Keravalta ja Timo Tervamäki Helsingistä.

Lisätietoja: SKS:n kansanrunousarkisto, p. 0201 131 240, kansanrunousarkisto@finlit.fi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä lähes sata henkeä. www.finlit.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs