Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » Kolttasaamelaisten arkisto ehdolla Unescon Maailman muisti -luetteloon

Arkistolaitos

Kolttasaamelaisten arkisto ehdolla Unescon Maailman muisti -luetteloon

Tiedote.
Julkaistu: 28.03.2014 klo 16:45
Julkaisija: Arkistolaitos

Kansallisarkisto ja Saamelaisarkisto ovat esittäneet Kolttakylän arkistoa Unescon Maailman muisti -luetteloon. Siihen on tähän mennessä hyväksytty maailmalta vain 301 kohdetta.

Petsamon Suonikylän kolttien arkisto on saamelaisväestön asiakirjallisen kulttuuriperinnön suurin aarre. Sen vanhin asiakirja on vuodelta 1601 ja nuorin vuodelta 1775.

Yli yhdeksänmetriselle rullalle käärityt asiakirjat ovat Venäjän keisarien päätöksiä, jotka todistavat kolttakylän oikeuksista laidunmaihin ja kalavesiin. Niiden symbolinen merkitys on suuri koko saamelaisväestölle ja laajemminkin alkuperäiskansoille.

Pelastuminen sodan jaloista

Asiakirjat liimattiin toisiinsa luuliimalla. Pitkää asiakirjarullaa säilytettiin mäntypuusta koverretussa kotelossa, jonka tarkasti veistetty liukukansi sulkeutui tiiviisti suojaten arvokkaat asiakirjat pohjoisen ankarilta oloilta.

Arkistoa säilytettiin salaisessa paikassa, jonka kerrallaan tunsi vain kolme eri perheisiin kuuluvaa luotettua miestä.

Petsamon alue liitettiin Suomeen vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa. Talvisodan sytyttyä koltat evakuoitiin Petsamosta Tervolaan. Suomalaiset rajavartijat pelastivat tyhjentyneestä kylästä sieltä löydetyn arkistokotelon. Se toimitettiin aluksi Lapin Rajavartioston esikuntaan Rovaniemelle ja sieltä vuonna 1940 Helsinkiin valtionarkistoon (vuodesta 1994 Kansallisarkisto).

Kolttayhteisö ei tiennyt arkiston säilymisestä, vaan luuli sen tuhoutuneen sodan melskeissä. Arkisto ”löydettiin” uudelleen vasta vuonna 1996.

Arkisto palasi saamelaisalueelle 2012

Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto aloitti toimintansa Inarissa vuoden 2012 alussa avatussa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Avajaisten yhteydessä Kansallisarkisto luovutti arkiston takaisin kolttayhteisölle, joka luovutti sen edelleen Saamelaisarkistoon pysyvästi säilytettäväksi. Historiallisesti ja kulttuurisesti ainutlaatuinen arkisto palasi takaisin saamelaisalueelle.

Unescon Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista. Unesco ilmoittaa hyväksytyistä kohteista kesä-heinäkuussa 2015.

Kansallisarkiston tekemää ehdotusta ovat tukeneet Nellim-Keväjärven ja Näätämön kolttien kyläkokoukset, Saamelaiskäräjät, kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa’mi Nue’tt, Suomen Unesco-toimikunta ja Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea.

Lisätietoja:

pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, puh. 040 592 5131
saamelaisarkistonhoitaja Suvi Kivelä, Kansallisarkisto, puh. 050 562 3676
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi

puheenjohtaja Pauliina Feodoroff, Kolttasaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa´mi nue´tt, puh. 040 736 4475
sähköposti: pauliinafeodoroff[@]gmail.com

Suomen kansallinen komitea ja lisätietoa arkistosta

Julkaisuvapaat lehdistökuvat

Unescon Maailman muisti -luettelo

Arkistolaitos varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilymisen ja edistää niiden tutkimuskäyttöä. Tehtäviin kuuluu myös alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arkistolaitos vastaa osaltaan siitä, että kunkin aikakauden yhteiskunnallisesta todellisuudesta säilyy tutkimukselle aito ja todistusvoimainen kuva.

Kansallisarkisto ja sen alaiset maakunta-arkistot muodostavat arkistolaitoksen, jossa työskentelee noin 220 henkilöä 12 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Arkistolaitos on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion viranomainen.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs