Museoviraston mielestä Hämeenlinnan Kaurialan koulun rakennukset ansaitsevat tulla suojelluiksi rakennusperintölailla. Koulu edustaa aikansa korkeatasoista ja innovatiivista arkkitehtuuria, jonka tilaratkaisut ovat onnistuneita. Rakennukset ovat kansainvälisesti tunnetuimpiin arkkitehteihimme kuuluvan Viljo Revellin tuotantoa. Rakennusten nykytila johtuu oikea-aikaisen peruskorjauksen ja huoltotoimenpiteiden laiminlyömisestä sekä 2000-luvun peruskorjauksen virheistä. Rakennukset ovat kuitenkin korjattavissa.
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on saattanut suojeluasian vireille toukokuussa 2014. Kiinteistön omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Museovirasto on 10.12.2015 antanut Hämeen ELY-keskukselle lausunnon rakennusten suojelusta.
Koulurakennusten arvoa ei tunnisteta
Sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia varten tarvittiin paljon uusia kouluja. Niitä rakennettiin pääasiassa kokonaan uusille asuinalueille, samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa. Koulu- kuten muukin rakentaminen uudistui suuresti 1950-luvulla, mikä johtui ennen kaikkea rakennustekniikan ja -materiaalien kehityksestä. Kouluja suunniteltiin yhä enemmän lapsen näkökulma huomioiden. Suurten ja korkeiden rakennusten sijaan suunniteltiin matalia, valoisia ja pienempiin osiin jaettuja kokonaisuuksia. Betonirunkoinen rakennus verhottiin osin perinteisellä tiilellä ja osin levymateriaaleilla ja lasin osuus ulkoseinissä kasvoi. Koulunpihan viihtyisyys, väljyys ja luonnonläheisyys olivat keskeisiä tavoitteita. Vaikka Suomessa rakennettiin 1950-1960 -luvuilla paljon kouluja, kaikki eivät olleet samanlaisia.
Kunnat ovat harventaneet kouluverkkoaan ikäluokkien pienentymisen, epätasaisen aluekehityksen ja kuntatalouden tiukentumisen vuoksi. Koulurakennuksissa ovat yleisiä väärin tehdyistä korjauksista ja hoidon laiminlyönneistä aiheutuvat kosteus- ja sisäilmaongelmat. Erityisen uhanalaisia ovat suurille ikäluokille rakennetut kivikoulut sekä myöhempi 1950-1970 -lukujen kouluarkkitehtuuri. Vanhempien ja pienempien puukoulujen suojelu ja myös uusien käyttöjen löytäminen niille, on selvästi kivikouluja helpompaa. Asuinrakennukset peruskorjataan, mutta koulurakennukset haluttaisiin purkaa.
Kaurialan koulu on korjattavissa
Hämeenlinnan kaupungin vuonna 1956 järjestämän Kaurialan kansalaiskoulun suunnittelukilpailun voitti Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin arkkitehteihin kuuluva arkkitehti Viljo Revell avustajanaan arkkitehti Heikki Castrénin. Ehdotusta ”Maassa kiinni” pidettiin yksimielisesti ”arkkitehtonisesti ansiokkaana ja taloudellisesti edullisena ratkaisuna”. Koulu rakennettiin kolmessa vaiheessa 1950-1960 -lukujen vaihteessa.
Kaurialan kansalaiskoulu muuttui peruskoulujärjestelmän myötä Kaurialan yläasteeksi. Koulujärjestelmän uudistus ei aiheuttanut muutoksia rakennuksiin. Näkyvimpiä muutoksia ovat olleet uusitut, eri rakennuksia yhdistävät sadekatoskäytävät ja uusi keskuskeittiö-ruokalarakennus.
Rakennuksista on tehty rakennetekniset kuntotutkimukset vuonna 2014. Tulosten perusteella päärakennuksen ongelmat johtuvat pääosin oikea-aikaisen peruskorjauksen sekä huoltotoimenpiteiden laiminlyömisestä. Työpajarakennuksen ongelmat ovat paikallisia ja johtuvat pääosin 2000-luvun peruskorjauksesta. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että rakennukset ovat kuitenkin korjattavissa ja esittää, että Kaurialan koulun päärakennus ja työpajarakennus suojeltaisiin.
Museoviraston Hämeenlinnan ELY-keskukselle antama lausunto Kaurialan koulun päärakennuksen ja teknisten töiden rakennuksen suojelusta on Museoviraston verkkosivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/File/2781/kaurialan-koulu.pdf
Lisätietoja antaa intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen, puh. 0295 33 6289, [email protected]
Museovirasto on aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1