Eurooppalainen kulttuuriperintöstrategia julkistettiin Kyproksella

Eurooppa on kokenut viime vuosina suuria taloudellisia ja poliittisia muutoksia, muuttovirtoja ja vastakkainasetteluja. Samaan aikaan kulttuuriperinnön käsite on laajentunut. Nämä teemat ovat lähtökohtia eurooppalaiselle kulttuuriperintöstrategialle. Strategia julkistettiin Kyproksella 6.–7.4.2017 konferenssissa, johon osallistui kulttuuriperintöhallinnon, järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajia Euroopan neuvoston jäsenmaista.

Muutokset haastavat pohtimaan kulttuuriperinnön merkitystä ja hyvää hallintoa 2000-luvulla. Yksi uuden kulttuuriperintöstrategian, Strategia21:n, ydinkysymyksistä onkin, miten voimme nostaa kulttuuriperinnön eurooppalaisten yhteiskuntien positiiviseksi muutosvoimaksi.

Strategia21 hahmottelee hyvän kulttuuriperintöhallinnon suuntaviivoja, jaettua vastuuta ja laajaa osallistumista kulttuuriperinnön tunnistamiseen ja vaalimiseen. Se on tarkoitettu monenlaisille toimijoille kansalaisista, järjestöistä, paikallis- ja keskushallintoon. Strategia kiinnittyy Euroopan neuvoston perusarvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon.

Strategiatyötä tehtiin asiantuntijatyöryhmässä, jossa oli mukana Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden ja kulttuuriperintöjärjestöjen edustajia. Sen runkona on kolme osa-aluetta: sosiaalinen voimavara, taloudellinen ja alueellinen kehitys sekä tieto ja kasvatus. Jokaisen osa-alueen alle on koottu joukko ydinkysymyksiä, haasteita, suosituksia ja innostavia projekteja eri puolilta Eurooppaa. Mukana on useita suomalaisia esimerkkejä, kuten elävän perinnön wikiluettelo ja Adoptoi monumentti -hanke.

Euroopan neuvosto tukee jäsenmaita strategian toimeenpanossa, mutta toteutusvastuu ja -tavat ovat kunkin maan omissa käsissä. Seuraava pohdinnan paikka onkin, mitä strategia suuntaviivoineen voi meille antaa. Museoviraston blogissa asiantuntijatyöryhmään kuulunut yli-intendentti Ulla Salmela kirjoittaa kansainvälisestä strategiatyöstä ja sen vaatimista kompromisseista.

Lisätietoa kulttuuriperintöstrategiasta Euroopan neuvoston sivuilta.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin hallitusten välinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö (perustettu 1949). Siihen kuuluu 47 jäsenvaltiota. Järjestön perusarvot tiivistyvät kolmeen avainsanaan: demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio.

Euroopan neuvostossa on pitkään tehty työtä kulttuurin ja kulttuuriperinnön parissa. Se on 60-luvulta lähtien tuottanut suosituksia ja yleissopimuksia, jotka ovat ohjanneet eurooppalaisten valtioiden kulttuuriperintöpolitiikkaa ja suojelukäytäntöjä. Perusajatuksena on ollut kulttuuriperinnön integrointi muuhun yhteiskuntaan, maankäyttöön, talouteen, kansalaisyhteiskuntaan. Neuvosto on ollut myös kokonaisvaltaisen kulttuuriperinnön käsitteen edelläkävijä. 2000-luvulla esille on vahvasti noussut ihmisten oikeus kulttuuriperintöön, kulttuuriperintö osana ihmisoikeuksia.