Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistoteatteri Orion täyttyy syksyllä monipuolisista tapahtumista. Elokuvanäytösten lisäksi luvassa on muun muassa runoesityksiä, seminaareja, alustuksia, mykkäelokuvakonsertteja ja sing-along-näytöksiä. Ohjelmistossa matkataan Islannista Italiaan ja Ranskasta Neuvostoliittoon. Laadukkaassa Suomi 100 -ohjelmassa nähdään Radion sinfoniaorkesterin säestämä Kinokonsertti Finlandia ja tutustutaan suomalaisiin kuvaajiin. Elokuulta tammikuuhun jatkuva syyskausi käynnistyy 15.8.2017.
Kauden aloittavat Helsingin Juhlaviikot -näytökset tähtenään Cate Blanchett, joka tarjoaa näyttelemisen rajanylityksiä kuudessa huippuroolissa Orionissa sekä Julian Rosefeldtin teoksessa Taidehallissa. Perheen pienemmille Juhlaviikkojen ohjelmisto tuo valloittavan irlantilaisanimaation Meren laulu (2014), jonka jälkeen järjestettävässä maksuttomassa animaatiopajassa lapset pääsevät itse kokeilemaan animaation tekemistä. Taiteiden yössä nähdään Jörn Donnerin ja työryhmän legendaarinen dokumentti Perkele! Kuvia Suomesta (1971), jonka päivitys nyky-Suomeen, Perkele 2 – Kuvia Suomesta esitetään Orionissa 21.10. Jörn Donner on itse vieraana molemmissa näytöksissä.
Juhlaviikoilta jatketaan saumattomasti Runokuuhun. Yhteistyössä runofestivaalin kanssa esitetään elokuva Howl – Huuto (2010), joka on osa beat-runoilijoihin keskittyvän Beat it! -teemasarjaa. Dokumentin Allen Ginsbergin kuuluisimmasta runosta alustaa esseisti Silvia Hosseini 23.8. Elo-syyskuulle sijoittuvassa Beat It! -teemasarjassa esitetään sekä filmatisointeja beat-kirjailijoiden teoksista että beat-sukupolvesta kertovia dokumentteja. Näytöksiin sisältyy myös live-runoesityksiä.
Billy Wilder- ja Hollywoodin musta lista -teemasarjat paljastavat amerikkalaisen unelmatehtaan monet puolet. Billy Wilder oli Hollywoodin suurimpia ohjaajia. Hänet huipulle nostanut Nainen ilman omaatuntoa (1944), timanttinen Berliinin raunioiden keskellä (1948) ja hersyvä Piukat paikat (1959) sisälsivät huumorin iloa ja Paramount-yhtiön glamouria, mutta myös osuvaa satiiria. Elokuvissa Auringonlaskun katu (1950) ja Fedora (1979) käsiteltiin parrasvalojen loisteen armottomuutta ja filmitähtien suosion ohimenevyyttä.
Samalla, kun Wilder ohjasi menestyselokuvia, Hollywoodissa mustalle listalle joutui 1940-luvun lopulta alkaen joukko viihdealan ammattilaisia, joilla epäiltiin olevan sympatioita kommunismia kohtaan. Kuuluisa kymmenikkö jatkoi silti elokuvien tekemistä. Ring Lardner Jr.:n satiirisesta kynästä syntyi lukuisia käsikirjoituksia, joista esitetään Robert Altmanin huikea armeijasatiiri M.A.S.H. (1970). Sarjassa nähdään myös mustalla listalla olleen Edward Dmytrykin ohjaama ja niin ikään mustalistalaisen Adrian Scottin tuottama Oikeutettu kosto (1947), joka kritisoi purevasti antisemitismiä.
Modernin Italian peili -sarjan elokuvat peilaavat italialaisen yhteiskunnan murrosta ja modernia aikaa 1960-luvulla. Antonio Pietrangeli (1919–1968) toi yhteiskunnalliseen satiiriinsa neorealismin piirteitä ja keskittyi erityisesti naisen asemaan yhteiskunnan murroksessa. Pietrangelin pääteoksessa Tunsin hänet hyvin (1965) popkulttuurin tyhjyyden kuvausta säestää iskelmämusiikki. Federico Fellinin Ihana elämä (1960) on illuusioton näky sensaatiohakuisen toimittajan elämästä Rooman yössä.
Islanti on viime vuosina noussut esiin laatudraamojen luvattuna maana. Draamaa Islannista -sarjan elokuvat, kuten Life in a Fisbowl (2014), Virgin Mountain (2015) ja Of Horses and Men (2013) tarjoavat kömpelöä romantiikkaa, alavireistä huumoria ja komeita maisemia. Mukana on myös Sigur Rósin musiikin säestämä dokumentti Reykjavíkin bussiterminaalista ja ihmiskohtaloista, Hlemmur (2002).
Ranska on syksyllä edustettuna Ranskan instituutin tuella toteutetussa Jean-Pierre Melville -sarjassa, joka koostuu kattavasta valikoimasta oman tiensä kulkijana tunnetun ohjaajan teoksia. Ranskan sodanaikaista vastarintaliikettä käsitellään esikoispitkässä Meren hiljaisuus (1949), sekä myöhemmissä elokuvissa Kiusaus (1961) ja Tuntemattomat sankarit (1969). Melville on tunnettu myös ranskalaisen série noire -rikoskirjasarjan filmatisoinneistaan, joista Orionissa esitetään Ilmiantaja (1962) ja Toinen hengenveto (1966).
Neuvostoliittoon aikamatkataan sarjassa Nainen neuvostoelokuvassa, jossa naisen suhde työhön, äitiyteen ja miehiin kiteyttää jotain olennaista aikansa kiperimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Nainen neuvostoelokuvassa -seminaari järjestetään Orionissa 9.12.
Kameran taakse katsotaan Suomalaiset mestarikuvaajat -sarjassa, joka tekee kunniaa jo edesmenneille suomalaiskuvaajille. Erik Blomberg ja Olavi Gunnari näyttivät taitonsa 1930-luvun avantgardistisimmassa suomalaiselokuvassa Varastettu kuolema (1938), josta nähdään director’s cut -versio. Felix Forsmanin satavuotismuistoa kunnioitetaan erikoisohjelmalla, jossa esitetään Pia Andellin dokumenttielokuvat Cinema Paris 1937 (1995) ja Göringin sauva (2010) sekä Forsmanin maailmanhistoriallisia dokumentaatioita. Suomalaiset mestarikuvaajat -seminaari järjestetään Orionissa 4.11.
Aleksis Kivi ja elokuva -sarjassa esitetään Kivi-elokuvista maineikkain, Erkki Karun ohjaama Nummisuutarit vuodelta 1923, sekä kaksi persoonallista Seitsemän veljestä -filmatisointia: kollaasitekniikalla toteutettu ensimmäinen suomalainen pitkä animaatio vuodelta1979 sekä viimeinen osa Jouko Turkan 12-osaisesta televisiosarjasta Seitsemän veljestä(1989).
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK täyttää tänä vuonna 30 vuotta, mitä juhlistetaan monipuolisilla elokuvanäytöksillä ja tekijähaastatteluilla. Juhlasarjan ohjelmiston on suunnitellut Risto Jarva -seura yhteistyössä elokuvan ja mediataiteen aloilla monipuolisesti toimineen kirjailija Riikka Pelon kanssa.
Suomi 100 -juhlaohjelma käynnistyy musiikkitalossa järjestettävällä Kinokonsertti Finlandialla. Vuonna 1922 valmistunut Finlandia oli Suomen itsenäisyyden viisivuotiselokuva, jonka säestykseksi sovitettiin kansallisromanttinen, Jean Sibeliuksen ”Finlandiaan” huipentuva musiikkiohjelma. Musiikkitalossa säestyksestä vastaa Radion sinfoniaorkesteri.
Alun perin mykkäelokuvateatteriksi vuonna 1927 valmistunutta Orionia juhlistetaan syksyllä kinokonserttien sarjalla.
Sarjan aloittaa lapsillekin sopiva Prinssi Ahmedin seikkailut (1926), yksi maailman ensimmäisistä pitkistä animaatioelokuvista. Yhteistyössä Loud Silents -festivaalin kanssa toteutetussa kinokonsertissa elokuva saa parikseen arabialaiset perinnesoittimet sekä Suomessa asuvista turvapaikanhakijoista koostuvan Al Farabi Bandin.
Halloweenia Orionissa vietetään maailman huonoimpien joukkoon äänestetyllä kauhuelokuvalla Creeping Terror (1964), jolle tehdään esityksessä uusi elävä ääniraita thereminillä ja livedubbauksella. Paluun tekevä Kettupäivät-lyhytelokuvafestivaali avaa komeasti kinokonsertilla, jossa Juho Kuosmasen uusi tulkinta kaikkien aikojen ensimmäisestä suomalaista elokuvasta Salaviinanpolttajat (1907) sekä toinen lyhyt mykkäelokuva, Romu-Mattila ja kaunis nainen (2012).Loud Silents -festivaalilla ensi-iltansa saaneen esityksen livemusiikista vastaaYkspihjalan Kino-orkesteri.
Minna Canthin näytelmiin perustuvat elokuvat Sylvi (1913) ja Anna-Liisa (1922) saavat marraskuussa seurakseen ainutlaatuisen pianosäestyksen, jonka säveltävät ja esittävät Sibelius-akatemian opiskelijat.
Kolmekymppistä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalia juhlitaan Orionissa elo-syyskuussa juhlasarjalla, jossa nähdään mm. Spike Leen afroamerikkalainen draamakomedia Do the Right Thing (1989), John Woon luotibaletti Hard Boiled (1992) sekä Mathieu Kassovitzin Viha (1995). Juhlasarjaan kuuluvat myös retrospektiivit Lina Wertmüllerilta, Paul Verhoevenilta ja Hayao Miyazakilta.
Orionin syksyn kohokohtia on myös Louise Brooks -sarja. Tummasta polkkatukastaan ja flapper-tyylistään tunnetun Brooksin tunnetuimpia roolihahmoja oli Lulu, jona hänet nähdään G. W. Pabstin elokuvassa Pandoran lipas (1929). Indie-musiikin ystäville syksyn sävelet tarjoaa Parhaat indie-soundtrackit -sarja, johon kuuluu mm. sing-along-näytös elokuvasta Velvet Goldmine (1998), John Careyn sympaattinen uutuus Sing Street (2016) sekä Nicolas Winding Refnin Drive (2011).
Ohjelmisto verkossa: kavi.fi/ohjelmisto/orionin-syksy-2017
Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Marjo Pipinen
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
[email protected], puh. 0295 338 021
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto, jonka tehtäviä ovat elokuvien sekä radio- ja televisio-ohjelmien säilyttäminen ja niihin liittyvä tutkimus, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen, kuvaohjelmien tarjoamisen valvonta ja mediakasvatuksen edistäminen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1