Valokuvataiteen museon näyttely Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttelyssä on kuvia suurelta joukolta kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta László Moholy-Nagylta, Man Rayltä ja August Strindbergiltä.
Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan dokumentoivan ja esittävän luonteen vastaisena.
Abstraktionistit ovat kuitenkin sukupolvi toisensa jälkeen olleet valokuvauksen perinteiden uudistajia. Abstraktit kokeilut ovat olleet luovuuden moottori, joka tuo valokuvataiteeseen uutta ilmaisuvoimaa.
”Abstraktio on rohkeaa ajattelua. Sen satavuotinen historia tuo näkyviin valokuvauksen tekniset muutokset ja valokuvan suhteen sitä ympäröiviin asioihin, kuten tieteeseen tai muihin taiteisiin. Yhteistä kaikille näyttelyn tekijöille on halu tutkia ennakkoluulottomasti valokuvan erilaisia tekniikoita, materiaaleja ja ilmaisutapoja”, näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Alvin Langdon Coburnin Lontoossa pitämästä näyttelystä Vortographs and Paintings, josta abstraktin valokuvan historian yleisesti katsotaan alkaneen. Suomessa Vilho Setälä kuvasi vuonna 1928 ensimmäisen valokuva-abstraktionsa, Sähkökruunun, Leica-kameraansa villisti heiluttaen. 2000-luvulle tultaessa abstraktio oli monien kokeiluiden ja kuvaajasukupolvien vakiintunut osaksi valokuvataiteen valtavirtaa.
Kotimaisessa valokuvatutkimuksessa abstraktio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Abstrakti!-näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta.
Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä.
Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta ”Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa”.
Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017
1.11.2017–14.1.2018
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki
ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu
liput 8/5 euroa, Museokortilla ja alle 18-vuotiaille vapaa pääsy
Pressitilaisuus ti 31.10. klo 11–12.
Kuvia pressikäyttöön tästä linkistä
(Google Drive -kansio; kuvan yhteydessä käytettävä kuvakrediitti löytyy tiedostonimestä)
Ilmoittautumiset pressitilaisuuteen, haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Lauri Alaviitala, viestintäasiantuntija
[email protected]
050 526 8336
Näyttelyn avajaiset ti 31.10. klo 18–20. Vapaa pääsy.
Näyttely Suomen valokuvataiteen museon sivuilla
Tapahtuu näyttelyssä:
ke 8.11. klo 18–19 Kierros näyttelyssä yhdessä taiteilijoiden Sami Luukkanen, Annikki Luukela ja Noora Sandgren kanssa. Museon pääsymaksu.
ke 15.11. klo 18–20 Kaapelimuseoklubi: opastuksia, taiteilijatapaamisia ja musiikkia Teatterimuseossa, Hotelli- ja ravintolamuseossa ja Valokuvataiteen museossa. Vapaa pääsy Museokortilla tai tapahtuman pääsylippu 15 €.
la 18.11. klo 11–15 Perhepäivä Kaapelitehtaan museoissa. Abstraktia valomaalausta, opastuksia, teatterisuunnistusta ja paljon muuta. Aikuiset 9 € tai Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.
ke 10.1.2018 klo 18–19 Abstrakti! -näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo näyttelystä. Museon pääsymaksu.
Man Ray: Rayogram, 1923. Moderna Museet Stockholm. Surrealistitaitelija Man Ray kuvasi 1910–1920 luvuilla rayogrammeja. Valoherkille materiaaleille luodut kuvat syntyivät ilman kameraa.
László Moholy-Nagy: Nimetön (Omakuva), 1926. Abstraktin valokuvauksen uranuurtaja Moholy-Nagy käytti kuvissaan apuna omaa kehoaan, kasvojaan ja käsiään, jotka hän painoi valokuvapaperia vasten. Kuvia on kutsuttu kehollisiksi fotogrammeiksi.
Vilho Setälä: Sähkökruunu, 1928. Vuonna 1928 Vilho Setälä kuvasi Suomen varhaisimman valokuva-abstraktion, Sähkökruunun, heiluttamalla villisti kinokokoista Leica-kameraansa. Kameran liike yhdistettynä normaalia pidempään valotusaikaan tallensi kuvaan valoviivat, joiden muodosta voi päätellä kuvaajan liikuttaneen kameraansa kaaressa edestakaisin. Kuvan lopputuloksen muodostavat siis yhdessä aikansa uutuudet, Leica ja sähkövalo. Kuten kaikki uudistajat, myös Setälä sai kokeilustaan kritiikkiä. Teksti: Laura Nissinen.
Eino Mäkinen, sarjasta Harjoitelmia, n. 1930. Vilho Setälä, Eino Mäkinen ja Erik Blomberg olivat helsinkiläisiä nuoria miehiä, joita yhdisti kuvaaminen vastikään markkinoille tulleella, kevyellä kamerakalustolla. Setälän, Mäkisen ja Blombergin avantgardistinen tuotanto loppui täysin 1930-luvulla, jolloin aika suosi isänmaata, uskontoa ja esittävää taidetta. Teksti: Laura Nissinen.
Allan Grönvall: Eteenpäin, abstraktio, 1957–58.
Ea Vasko: #11, sarjasta Reflections of the Ever-changing (The Short History of Now), 2009. Vasko kuvasi sarjansa yöaikaan kaupungissa, seuraten keinovalojen värejä ja heijastuksia.
Hannu Karjalainen: Wave I, 2017.
Juhani Riekkola, sarjasta Muotoja, 1963. Tamperelais-toijalalainen valokuvaajaryhmä Fotograafikot (valokuvaaja Juhani Riekkola ja kansakoulunopettajat Aimo Vuokola ja Ari Yrjänä) piti useita museo- ja gallerianäyttelyitä vuosina 1965–1978. Ryhmän tavoitteena oli uudistaa valokuvausta sekä sisällöllisesti että tyylillisesti, ja saavuttaa sille taiteen asema. Fotografiikoiden kuvauskohteena oli yleensä jokin luonnonvoimien jännittävän näköiseksi muovaava asia, joka käsiteltiin pimiössä erilaisten kokeellisten vaiheiden kautta epäesittäväksi. Valokuvanegatiiveja retusoitiin, rajattiin, käänneltiin symmetrisiksi ja yhdisteltiin toisiinsa. Lisäksi valokuvaa yhdistettiin fotomontaasin tavoin värillisiin kalvoihin tai paperiin. Negatiivien jälkikäsittely oli yksi suurimpia syitä fotografiikan kritisointiin. Fotograafikkoja moitittiin ”konstailusta” ja valokuvallisen totuuden vääristelemisestä, koska valokuvan sisältöä muutettiin valotushetken jälkeen. Teksti: Laura Nissinen.
Marko Vuokola: Moon (Sharpen), 2014. Yksi 2000-luvun valokuva-abstraktion keskeisistä aiheista on tiede. Marko Vuokolan teos tutkii tähtitiedettä valokuvataiteen näkökulmasta. Teos on niin iso suurennos kuuta esittävästä digitaalisesta valokuvasta, että kuusta on jäänyt jäljelle vain pikseleitä. Teoksellaan Vuokola kommentoi samalla kertaa niin tähtitiedettä, valokuvaa kuin maalaustaidettakin. Työ leikittelee tieteen totuudellisuudella ja abstraktin taiteen määritelmällä ja historialla. Vuokolan mukaan työn voi nähdä joko valokuvana tai maalauksena, koska teos on paitsi paperituloste digitaalisesta valokuvasta, myös printterin maalaamaa väriä paperilla. Teksti: Laura Nissinen.
Noora Sandgren: Dialogue 15.10.2015 (30min), 2015. 2010-luvun nuorimmat abstraktikot ovat hylänneet kaiken ylimääräisen, mukaan luettuna kameran ja pimiön. Noora Sandgrenin Dialogi-sarjan (2016) kuvat valmistuivat hänen vanhempiensa puutarhassa hengittämällä. Kuvia tehdessään Sandgren painoi kasvonsa hänen isältään saamaansa, 1970-luvulta peräisin olevaa värivalokuvapaperia vasten jopa puoli tuntia kestävän valotuksen ajaksi. Paperiin jäi jälkiä paitsi valosta, myös Sandgrenin hengityksestä, hiestä ja kuolasta. Dialogi-sarjan töistä tulevat mieleen Moholy-Nagyn keholliset fotogrammit, joissa tekijä painoi samoin kasvonsa valokuvavapaperia vasten paperin valottamisen ajaksi. Teksti: Laura Nissinen.
Ea Vasko_#11, from the series Reflections of the ever-changing (the short history of now)_2009.jpg
Koko: 1,90 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2752x1820Ea Vasko_#11, from the series Reflections of the ever-changing (the short history of now)_2009.jpg
Koko: 1,90 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2752x1820Eino Mäkinen_From the series Studies_around 1930.jpg
Koko: 7,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 6000x4486Eino Mäkinen_From the series Studies_around 1930.jpg
Koko: 7,19 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 6000x4486Juhani Riekkola_from the series Shapes_1963.jpg
Koko: 1,73 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3500x5226Juhani Riekkola_from the series Shapes_1963.jpg
Koko: 1,73 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3500x5226László Moholy-Nagy_Untitled(Self-portrait)_1926.jpg
Koko: 2,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2001x2835László Moholy-Nagy_Untitled(Self-portrait)_1926.jpg
Koko: 2,40 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2001x2835Man Ray_Rayogram_1923_credit Moderna Museet Stockholm.jpg
Koko: 4,65 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2736x3415Man Ray_Rayogram_1923_credit Moderna Museet Stockholm.jpg
Koko: 4,65 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2736x3415Marko Vuokola_Moon (Sharpen)_2014.jpg
Koko: 0,26 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1476x1476Marko Vuokola_Moon (Sharpen)_2014.jpg
Koko: 0,26 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1476x1476Noora Sandgren_Dialogue 15.10.2015 (30min)_2016.jpg
Koko: 1,21 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1623x2000Noora Sandgren_Dialogue 15.10.2015 (30min)_2016.jpg
Koko: 1,21 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1623x2000Vilho Setala_Electric Chandelier_1928.jpg
Koko: 9,08 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5537x3630Vilho Setala_Electric Chandelier_1928.jpg
Koko: 9,08 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5537x3630Suomen valokuvataiteen museo on Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitseva valokuvan erikoismuseo, joka esittää näyttelyissään kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä tuo esille valokuvan monimuotoista historiaa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1