Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kulttuuri ja taide » 40 vuotta kulttuurin ammattilaisten edunvalvontaa Suomessa - Kulttuuriammattilaiset työmarkkinoiden ja kulttuuripolitiikan pyörteissä

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

40 vuotta kulttuurin ammattilaisten edunvalvontaa Suomessa - Kulttuuriammattilaiset työmarkkinoiden ja kulttuuripolitiikan pyörteissä

Tiedote.
Julkaistu: 09.10.2015 klo 09:45
Julkaisija: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry on julkaissut 40-vuotisjuhlakirjan, jossa pohditaan kulttuurityön arkea, työelämän muutoksia sekä kulttuurille yhteiskunnassa annettuja arvoja ja merkityksiä. TAKU:n perspektiivistä avautuu mikrohistoriallinen näköala suomalaisen kulttuuripolitiikan linjauksiin ja niiden vaikutuksiin kulttuuriammattilaisten työhön.

TAKU ja sen edeltäjä Suomen Kulttuurisihteerit (perustettiin syksyllä 1975 Tampereella) ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun kulttuuriammattilaisten työmahdollisuuksista. Työn arki on vahvasti kietoutunut suomalaisen kulttuuripolitiikan kulloisiinkin linjauksiin. Työn tekemisen tavat ja ansaintalogiikka ovat muuttuneet ja työmarkkinat ovat moninaistuneet ja joustavoituneet.

Kulttuuriammattilaisen elannon hankinta on sirpaloitunut ja haurastunut

Neljäkymmenvuotiaan TAKU:n historia on havainnollinen esimerkki suomalaisen työelämän nopeasta ja rajusta muutoksesta. Monet uudistukset ovat kohdistuneet taide- ja kulttuurialaan ensimmäisten joukossa.

Hyvinvointivaltion täydellistymänä maahamme syntyi 1970-luvulla kulttuurisihteereiden ammattikunta sekä heidän etujaan ajava ja ammatti-identiteettiään vahvistava aatteellinen yhdistys: Suomen Kulttuurisihteerit. Liki kaikki jäsenet työskentelivät kuntien palveluksessa vakinaisissa viroissaan. Vuonna 1981 voimaan astunut kulttuuritoimintalaki vahvisti kulttuuritoimen viranhaltijoiden asemaa koko maassa.

Jäsenkunnan työsuhteet ovat muuttuneet radikaalisti 1990-luvun lamavuosista lähtien. Perinteisten täysipäiväisten, vakinaisissa työsuhteissa olevien palkansaajien rinnalla TAKU:ssa on nykyisin jäseninä runsaasti määräaikaisia töitä tekeviä sekä osa-aikaisia ja tuntipalkkaisia työntekijöitä. Lisäksi ns. itsensätyöllistäjien ja ammatinharjoittajien osuus on kasvanut koko 2000-luvun. TAKU:n jäsenet tekevät selvästi aiempaa enemmän myös lyhyitä pätkätöitä lomittain työttömyysjaksojen kanssa. Osa heistä joutuu keräämään palkkansa jopa limittäin useista alan töistä. Alkuaikoina jäsenistössä vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Kesällä 2015 TAKU:n jäsenistä työttöminä oli noin 15 prosenttia, ja syksyn aikana tilanne on entisestään huonontunut. Tähän mennessä pahimmillaan TAKU:n jäsenten työttömyys on ollut vuonna 1997, jolloin heistä reilu viidennes oli vailla työtä.

Jäsenet asiantuntijoita hallinnossa ja kulttuuripalvelujen tuotannossa

Vuosikymmenten kuluessa jäsenmäärältään pieni kulttuurisihteereiden yhdistys laajeni Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:ksi, jossa on nykyisin yli 3 300 jäsentä. Samanaikaisesti jäsenistö kirjavoitui koulutukselliselta ja ammatilliselta taustaltaan. Jäsenten ammattinimikkeitä oli 1970-luvulla vain muutamia, nykyisin jo noin kuusisataa. Enää vain vajaa kolmannes TAKU:n työssäkäyvistä jäsenistä saa palkkansa kuntasektorilta, yksityissektorin osuus jäsenistön työnantajista on jo reilusti yli puolet. TAKU:n jäsenet ovat kulttuuri- ja taidealojen asiantuntijoita hallinnossa, kehittämis- ja tutkimustehtävissä, opetuksessa, kulttuuripalvelujen tuotannossa ja viestinnässä. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tuottaja, toiminnanjohtaja, suunnittelija, koordinaattori, kulttuurisihteeri ja hankepäällikkö.

Kulttuurista työtä -juhlakirjassa on kolme tarkastelutasoa: suomalainen kulttuuripolitiikka, kulttuurialan ammattilaisten työ ja koulutus sekä TAKU:n ammatillinen edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Teoksen kirjoittaja yhteiskuntatieteiden tohtori Jaana Luttinen on historian ja kulttuuripolitiikan tutkija. Hänellä on myös pitkä kokemus erilaisista kulttuurialan työ- ja luottamustehtävistä Pohjois-Savossa. Luttisen väitöskirja Fragmentoituva kulttuuripolitiikka ilmestyi vuonna 1997.

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on ollut Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö vuoden 1989 alusta alkaen.


Lisätiedot  Tutkija Jaana Luttinen, puh. 044 525 2378 tai jaana.luttinen@meili.fi
Toiminnanjohtaja Kirsi Herala, puh. 040 511 1200 tai kirsi.herala@taku.fi

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry on taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ja alalle opiskelevien ammattijärjestö. TAKU ry edustaa alansa asiantuntemusta työelämän erityiskysymyksissä. TAKU ry on osa Akavaa ja Akavan Erityisaloja.

Yhdistys edustaa yli 3400 jäsentä ja se on suurin akavalainen kulttuurialan järjestö.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs