Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Yliopistolakia muutettava – henkilöstölle paremmat vaikutusmahdollisuudet

Professorit ja Tieteentekijät

Yliopistolakia muutettava – henkilöstölle paremmat vaikutusmahdollisuudet

Tiedote.
Julkaistu: 15.09.2016 klo 09:58
Julkaisija: Professorit ja Tieteentekijät

Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi julkistettiin tänään. Arviointi osoittaa kiistatta sen, että yliopistojen johdon ja henkilöstön näkemyserot ovat kärjistyneet. ”Yliopistoyhteisön kokemusta päätöksenteosta etääntymisenä ei voi sivuuttaa pelkkänä normaalina muutosvastarintana. … Yksi avainhaaste on tulevaisuudessa varmistaa yliopistoyhteisön vahvempi kokemus osallisuudesta”, todetaan selkeästi loppuraportin johtopäätöksissä.

-        Lähes kaikissa arvioraportin väittämissä varsinkin professorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet yliopistolain vaikutuksista eroavat jyrkästi yliopiston johdon näkemyksistä. Nyt on korkea aika ottaa palaute tosissaan, muuttaa yliopistolakia ja parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, korostavat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Owal Group Oy:ltä tilaamaan raportin mukaan peräti 72 prosenttia professoreista ja muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämästä ”Yliopiston eri tasot yksiköt voivat riittävästi vaikuttaa yliopistomme strategian sisältöön”.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto pitävät välttämättömänä, että henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan yliopistoja koskevassa strategisessa suunnittelussa. Yliopistojen hallinnossa tulee lisätä kollegion painoarvoa. Arvioraportin mukaan yliopistokollegion rooli on monissa yliopistoissa epäselvä ja jäsentymätön. Nykyisen lain mukaan kollegion tehtäviä ovat tilinpäätösten ja toimintakertomuksen vahvistaminen.

-        Yliopistolakia tulee muuttaa siten, että kollegion tehtäviin lisätään yliopiston strategian, hallituksen laatimien talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja johtosääntöjen vahvistaminen. 

Kollegion tehtäviin liittyvät muutosesitykset koskevat lähinnä julkisoikeudellisia yliopistoja, mutta vastaavanlaiset henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisäävät korjaukset on syytä toteuttaa myös säätiöyliopistoissa.

Vuoden 2010 alusta voimaan astuneesta yliopistolaista on nyt teetetty kaksi arviota. Edellisen (2013) arvioinnin jälkeen eduskunnan sivistysvaliokunta totesi: ”Yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa laajaa asiantuntemusta. Ylätason strategiset ratkaisut ja pidemmän aikavälin suunnitelmat vaativat toteutuakseen yliopistoyhteisön laajan tuen ja tavoitteiden sisäistämisen, joka saavutetaan vain riittävällä henkilöstön kuulemisella ja toimivalla yhteistoimintamenettelyllä.”

-        Kuinka monta arvioita yliopistolaista pitää tehdä ennen kuin tämä viesti otetaan tosissaan? Tilanne on kolmen vuoden aikana vain kärjistynyt. Yliopistoyhteisön ja sen toimielinten pitäisi pystyä käsittelemään myös yhteisön ristiriitatilanteita kuten luottamuspulaa, koska muuten niitä puidaan yleisessä julkisuudessa tai muuten hankalasti ennustettavilla tavoilla, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

 

  Vakavia viestejä työmotivaatiosta

Yliopistojen hallintoon liittyvien epäkohtien lisäksi arvioraportti antoi vakavaa palautetta myös yliopistotyön kuormittavuudesta, työssä jaksamisesta ja työmotivaatiosta.

Professoreista ja muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 64 prosenttia katsoi, että uudella yliopistolailla on ollut työn kuormittavuuteen erittäin tai melko negatiivinen vaikutus. 60 prosenttia heistä piti yliopistolain vaikutusta työmotivaatioon erittäin tai melko negatiivisena.

Avoimissa kysymyksissä henkilöstöltä kysyttiin, mikä on yksittäinen tekijä, joka on aiheuttanut eniten muutoksia omassa työhyvinvoinnissa. Työmäärän kasvu sai 164, vaikutusmahdollisuuksien heikentyminen 115, rahoitukseen liittyvät muutokset 96, epävarmuus omasta työstä 69 ja yhteistoimintaneuvottelut 60 mainintaa. Kaikkiaan 690 yli viisi vuotta samassa yliopistossa työskennellyttä henkilöä vastasi kysymykseen.  

-        Arvioraportissa todetaan useaan kertaan, että henkilöstön lisääntynyt kritiikki johtuu osin yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja yliopistojen yt-neuvotteluista. Se pitää varmaan paikkaansa, mutta tämähän pitää ottaa eräänlaisena stressitestinä. Lain ja yliopistojen uuden olomuodon testaus näissä oloissa paljasti heikkoudet ja ne olisi syytä korjata mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri huomauttaa.

 

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Kaarle Hämeri (Professoriliitto), 040 568 4487;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 3402 725;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto), 040 7508 284 

 

Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin loppuraportti löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/yliopistolaki.html?lang=fi.


 

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat akavalaisia ammattijärjestöjä. Liitoissa on jäseniä yhteensä yli 9000. Suurin osa jäsenistä lukeutuu yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöön.

www.professoriliitto.fi

Twitter @ProfLiitto

www.tieteentekijoidenliitto.fi

Twitter @Tieteentek

 

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs