Viiden järjestön yhteisessä kannanotossa tarjotaan vaihtoehtoja nykyiselle korkeakoulujen todistusvalinnan pistetyökalulle.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, Liikunnan ja terveystiedon opettajat LIITO ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry ja Psykologianopettajat PSOP ry ovat laatineet kannanoton, joka on toimitettu useille päättäville tahoille.
Kannanotossa liitot esittävät syvän huolestumisensa vuodesta 2020 käytössä olleen korkeakoulujen todistusvalinnan vaikutuksista. Monien lukio-opiskelijoiden valinnaisia opintoja ohjaa pistetyökalu eikä oma kiinnostus tai omat vahvuudet. Valitsematta jää usein opintojaksoja, jotka esimerkiksi edistävät laaja-alaista osaamista sekä demokratia- ja tekstitaitoja. Oppiaineista, kuten pitkä matematiikka ja muut luonnontieteet, joista pistetyökalussa saa paljon pisteitä, suoritetaan maksimaalinen määrä kursseja. Pitkän matematiikan opintojaksomäärä on suuri, minkä vuoksi sen valinneet opiskelijat yhä harvemmin suorittavat kielten ja reaaliaineiden valinnaisia opintoja.
Lukiolaisten motivaatio ei riitä niiden oppiaineiden opiskeluun, joiden ylioppilaskokeisiin he eivät aio osallistua. Näiden lukiolaisten taidot ja yleissivistys jäävät usein heidän potentiaaliaan heikommiksi. Pistetyökalu on myös johtanut lukio-opintojen pidentymiseen ja jatko-opintoihin pääsyn hidastumiseen monien kohdalla. Tämän lisäksi moni jää kierteeseen korottamaan ylioppilastodistuksen arvosanoja, koska ne eivät riitä tavoitellun opintopaikan saavuttamiseen.
Opiskelijavalintauudistukseen liittyvässä keskustelussa on arvosteltu sitä, miten eri aineita todistusvalinnassa pisteytetään ja mitä uudistus aiheuttaa lukiolaisten jaksamiselle. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvittää aihetta parhaillaan Laboren sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) kanssa Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toimeksiannosta.
Kannanoton allekirjoittaneiden liittojen mukaan todistusvalinnassa tulisi ottaa oppiaineet huomioon nykyistä tasapuolisemmin ja tukea lukion yleissivistävyyttä. Opiskelijan tulisi saada eniten pisteitä niistä ylioppilaskirjoitusten oppiaineista, joihin liittyvää oppiainetta hän hakee opiskelemaan yliopistoon.
Vaihtoehtoisesti yliopistot voisivat käyttää samaa pistejärjestelmää, jota ammattikorkeakoulut käyttävät ja jossa pisteitetään viisi ylioppilastutkinnon oppiainetta joukosta äidinkieli, matematiikka, vieras tai kotimainen kieli, kaksi reaaliainetta tai vierasta kieltä. Näistä hakijalle paras pisteitä tuottava yhdistelmä otetaan huomioon. Tämä pistejärjestelmä vähentäisi opiskelijoiden painetta tietää jo lukion alkuvaiheessa, mihin he hakeutuvat jatko-opintoihin. Se ehkäisisi nykyistä paremmin opintojen aikaista stressiä ja lisäisi motivaatiota opiskella juuri niitä ainekokonaisuuksia, joiden sisältöihin jatko-opinnot perustuvat.
Kannanotto SUKOLin sivuilla: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/yliopistojen_opiskelijavalinnoissa_kaytettavaa_pistetyokalua_on_muutettava.2925.news
Fem föreningar har gett alternativ till universitetens nuvarande poängsättning vid betygsurval.
Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf, Föreningen för gymnastik- och hälsokunskapslärarna LIITO ry, Förbundet för lärarna i historia och samhällslära FLHS rf, FETO, som representerar lärarna i filosofi och livsåskådning, och PSOP som är psykologilärarna har skrivit ett ställningstagande som man har överlämnat till flera beslutande instanser.
I ställningstagandet skriver föreningarna att de är djupt oroade över följderna av poängsättningen av betygsurvalen vid universiteten som trädde i kraft år 2020. För många av de gymnasiestuderande är det den här poängsättningen istället för deras eget intresse, som styr deras val av valbara studier i gymnasiet. Studiehelheter som till exempel främjar mångsidiga kompetenser, demokratifostran och textfärdigheter ryms oftast inte med i schemat. Lärokurser som lång matematik och andra naturvetenskaper, av vilka man får höga poäng i betygsurvalet, utför de studerande ett maximantal kurser av. Kurserna i lång matematik är många vilket betyder att studerande som valt dem allt mer sällan hinner ta kurser i valbara språk eller realämnen.
Gymnasiestuderandes motivation räcker inte för att studera de här ämnena som de inte tänker skriva i studentexamen. De här studerandes allmänbildning och kunskaper blir ofta svagare än vad deras potential är. Poängsättningen har också på många håll lett till att studierna förlängs och att det tar längre tid innan studenterna kommer in på en utbildning efter gymnasiet. Dessutom är det många som försöker höja sina studentvitsord eftersom de inte räcker till den önskade studieplatsens poänggräns.
I diskussionen som gått kring den här poängsättningen i betygsurvalet har man kommenterat hur olika ämnen poängsätts och hur den här förändringen inverkar på gymnasiestuderandes ork. Statens ekonomiska forkningscentral VATT tillsammans med Labore och Otus, forskningsstiftelse inom studier och utbildning, håller på att undersöka ärendet på uppdrag av Unifi, de finländska universitetens gemensamma organ.
Enligt de organisationer som signerat ställningstagandet borde betygsurvalet ta alla ämnen i beaktande på ett mer jämlikt sätt och också stöda allmänutbildningen som gymnasiet kan erbjuda. En studerande borde få fler poäng för ett studentprov i det ämne som hen söker en studieplats vid universitetet i.
Ett alternativ kunde vara att universiteteten skulle använda sig av samma poängsättning som yrkeshögskolorna gör. Där får man poäng för de fem bästa studentproven bland modersmål, matematik, det andra inhemska eller ett främmande språk, två realprov eller prov i främmande språk. Av de här proven räknar man poäng av de fem proven som ger flest poäng. Det här systemet skulle minska på de studerandes press att veta vart de ska efter att ha skrivit studentexamen redan när de börjar gymnasiet. Det skulle förebygga stress i ett tidigt skede och öka motivationen för att studera just de ämneshelheter som de fortsatta studierna baserar sig på.
Ställningstagandet på SUKOLs webbplats: https://www.sukol.fi/liitto/kannanotot/yliopistojen_opiskelijavalinnoissa_kaytettavaa_pistetyokalua_on_muutettava.2925.news
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1