Vuoden tiedekirja 2022 -palkinnosta kisaa seitsemän teosta

JULKAISUVAPAA TIISTAINA 21.2.2023 KLO 12.00

Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2022 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon suuruus on 25 000 euroa. Sen rahoittaa ja jakaa Suomen tiedekustantajien liitto.

Vuoden 2022 palkintoraatiin kuuluvat professori Teppo Hujala, dosentti Jukka Jouhki ja professori Terhi-Anna Wilska. Raadin sihteerinä toimii Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri, professori Pauliina Raento.

Vuoden 2022 raati sai luettavakseen ennätyksellisen määrän kirjoja. Päätöksissään itsenäinen raati luki 115 teosta, joista finaaliin valittiin 7.

Raati totesi, että hyvän tiedekirjan täytyy olla erinomaisesti kirjoitettu ja jäsennelty. Parhaat tiedekirjat ovat monipuolisia, havainnollisia ja tempaisevat lukijan mukaansa. Nauttia voi myös oivaltavasta kuvituksesta.

Vuoden tiedekirja -palkinto on yksi merkittävimmistä suomalaisista kirjallisuuspalkinnoista. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa palkinnon tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.

Voittaja julistetaan 15.3.2023 Helsingissä Korjaamolla pidettävässä tilaisuudessa, jossa Suomen tiedekustantajien liitto juhlistaa 30. toimintavuottaan. Liitto edustaa lähes 150 kotimaista tieteen kustantajaa ja julkaisijaa.

Vuoden tiedekirja 2022 -finalistit ja raadin perustelut valinnoilleen:

TUOMAS HEIKKILÄ: Lalli. Kansallismurhaajan muotokuva (Tammi)
Asiantunteva, historiantutkimukseen tuoreesti suhtautuva ja visuaalisesti miellyttävä teos. Siinä käsitellään “kansallispahiksen” aikalaiskontekstia eloisasti unohtamatta myytin pitkää kulttuurihistoriaa, joka ulottuu nykyaikaan saakka. Vakuuttava tutkimus, joka on luettavuudessaan huippuluokkaa. Laadukasta tiedepohjaista analyysiä voi tehdä viihdyttävästikin.

MARIA LÄHTEENMÄKI: Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa
(Gaudeamus)
Perusteellinen kuvaus 1920–1930-luvuilla Neuvosto-Karjalaan muuttaneista suomalaisista. Kirja keskittyy erityisesti naisten omiin kirjoituksiin, aiemmin julkaisemattomia arkistolähteitä hyödyntäen. Teos rakentaa osaavasti myös yleistä historiallista ajankuvaa. Tarkan ja eläytyvän analyysin ansiosta lukija saa merkittävää uutta tietoa ihmisten kohtaloista ja kokemuksista Stalinin vainojen aikana. Hieno kuvitus ja koskettavat kirjesitaatit havainnollistavat kerrontaa.

ANTTI MALINEN & TUOMO TAMMINEN: Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa
(Gaudeamus)
Vakuuttava, monipuoliseen lähdeaineistoon perustuva teos lasten leikeistä ja kaverisuhteista sekä laajemmin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun Suomessa. Lasten kautta kirja kertoo kiehtovasti myös suomalaisen yhteiskunnan kehitystarinan. Sujuva ja mukaansatempaava, informatiivisella kuvituksella tuettu teksti tuo jo menneen lapsuuden lähelle lukijaa. Kulttuuriteko!

MIKAEL MATTLIN, LAURI PALTEMAA & JUHA A. VUORI: Kiinan poliittinen järjestelmä (Vastapaino)
Perusteellinen, loogisesti etenevä kokonaisuus, joka toimii hyvin paitsi oppikirjana myös tieteellisenä yleisteoksena. Kirjassa on tiivistetty erinomaisesti Kiinan historiallinen ja ideologis-poliittinen tausta, joka on luonut maan poliittisen järjestelmän ja muokannut sitä. Teos kuvailee Kiinan hallintorakenteen ja sen kehityksen yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi. Järjestelmän nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden jäsennelty kuvaus tuo Kiinan lähemmäs suomenkielistä lukijaa.

HANNU SALMI: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 (Otava)
Paikoin jännityskirjamainen, monipuolisiin alkuperäislähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen pohjautuva historiallinen tutkimus kuuluisasta tragediasta. Uutena tasona paljon tutkittuun tapahtumaan teos painottaa kokemuksia ja tunteita, joiden jatkumo ulottuu tähän päivään. Aineistositaatit kirjeistä, sanomalehdistä, oikeuden pöytäkirjoista ja muista dokumenteista sekä kirjan kaunis kuvitus havainnollistavat tieteellistä sisältöä erinomaisesti ja herättävät tunteita myös lukijassa.

MARIA VAINIO-KURTAKKO: Ett gott parti. Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv (SLS)
Runsasta arkistolähteistöä monipuolisesti hyödyntävä teos valaisee laajasti tunnetun taiteen taustalla elettyä parisuhdetta ja seurapiirejä Suomessa ja Euroopassa. Yksityisten kirjeiden kautta 1800-luvun loppupuolen uudenaikaistumisen henki herää eloon taiteilijapiirejä laajemmin. Naisen ja miehen roolit, taloudellinen ja yhteiskunnallinen menestys, omat ja yhteisön odotukset sekä moraalikysymykset kehystivät elettyä elämää. Komeakantinen kirja on kauniisti taitettu ja tyylikkäästi kuvitettu silmien avaaja ja ajatusten herättäjä.

ESKO YLI-HEMMINKI, SAKARI MELANDER & KIMMO NUOTIO (toim.): Rikoksen ja rangaistuksen filosofia (Gaudeamus)
Syvällisen filosofinen rikosoikeutta käsittelevä teos, joka on kaivannut tekijöitään. Jämerä ja monipuolinen tietopaketti kysyy, mitä ovat vääryys ja väärinteon hinta. Se ammentaa niin tuoreesta neuropsykologiasta kuin klassisesta etiikastakin. Kirjassa käsitellään monia ihmisyyden ydinolemuksellisia kysymyksiä, kuten valtaa, vastuuta, tasavertaisuutta ja vapautta – ja tietenkin syyllisyyttä. Jopa robotit joutuvat syytettyjen penkille.

Lisätietoja
Raadin sihteeri Pauliina Raento: puh. 040 508 6552, sähköposti: toimisto(at)tiedekustantajat.fi

Kuva: Vuoden 2022 tiedekirjan valitsevat Teppo Hujala, Terhi-Anna Wilska ja Jukka Jouhki. Kuva: Suomen tiedekustantajien liitto / Pauliina Raento.