Yrittäjyyskompetenssien eli yrittäjyyteen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä on tutkittu paljon ja eri näkökulmista. Aiemmat tutkimustulokset ovat olleet hieman ristiriitaisia, mutta kuitenkin monet tulokset ovat osoittaneet opiskelijoiden yrittäjyyskompetenssien kehittymisen olevan haasteellista korkeakouluympäristössä.
Kauppatieteiden tohtori, kasvatustieteiden maisteri Marja-Liisa Kakkonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoiden kompetenssit kehittyvät opintojen aikana. Kakkonen työskentelee Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) liiketalouden laitoksen koulutusjohtajana. Hän on työskennellyt myös MAMKissa yliopettajana 2003 Business Management –koulutusohjelmavastaavana.
Tutkimustulosten perusteella Kakkosen johtopäätös on, että jos koulutusohjelman tavoitteena on edistää yrittäjyyskompetenssien oppimista edelleen ja lisätä opiskelijoiden perustamien yritysten määrää opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen, koulutusohjelman pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä tulee kehittää ja muuttaa paremmin tavoitteita tukevaksi. Koska pedagogiikka tulisi valita koulutuksen tavoitteiden mukaan, on tärkeää määrittää ensin yrittäjyyskoulutuksen tavoitteet. Tämän myötä myös tavoitteiden saavuttamista voidaan paremmin seurata ja opetusta voidaan paremmin kehittää oppimisprosessin aikana.
Koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden oppimistavoitteet näyttävät olevan realistisia ja pääsääntöisesti ne saavutetaan. Opiskelijat oppivat hyvin liiketoimintaosaamiseen ja yritystoimintaan liittyviä kompetensseja. Opiskelijat oppivat parhaiten tekemällä, soveltamalla oppimaansa tietoa käytäntöön joko itsenäisesti tai ryhmän jäsenenä. Pelkästään lukemalla oppiminen ei kuulunut opiskelijoiden oppimisstrategioihin.
Oppimisen suhteen ilmenee kuitenkin myös ristiriita: opiskelijoilta edellytetään itseohjautuvuutta oppimisessa jo opintojen alkuvaiheessa, mutta opiskelijoilla ei välttämättä ole siihen valmiuksia eikä riittävästi metakognitiivisia oppimisstrategioita riittävästi. Myös luovuuden käyttöä opinnoissa odotetaan jossain määrin, mutta opettajat eivät kuitenkaan tue ja rohkaise opiskelijoita siihen riittävästi. Vaikka tieto yritystoiminnasta ja yrittäjyyden mahdollisuuksista lisääntyy opintojen aikana, asenteet pysyvät melko muuttumattomina tai jopa laskevat opintojen aikana.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat positiiviset. Ne pysyvät kuitenkin samalla tasolla tai jopa muuttuvat hieman negatiivisemmiksi opintojen aikana. Vaikka liiketoimintaosaamiseen liittyvät kompetenssit kehittyvät pääsääntöisesti koulutusohjelman tavoitteiden mukaisesti, opiskelijoiden yrittäjyysintentio pysyy melko samana tai laskee hieman opintojen aikana. Kaiken kaikkiaan yrittäjyysintentio näyttää liittyvän siihen, millaiset oppimistavoitteet ja -motivaatio opiskelijalla on.
Lisäksi kolme erityyppistä opiskelijaprofiilia tunnistettiin yrittäjyysintention näkökulmasta: osa opiskelijoista kertoi todennäköisesti perustavansa yrityksen valmistumisensa jälkeen, osa opiskelijoista ei pitänyt yrityksen perustamista ollenkaan todennäköisenä ja osa ei osannut vielä arvioida asian todennäköisyyttä omalla kohdallaan. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden erilaiset kompetenssiprofiilit ja yrittäjyysintentio liittyvät toisiinsa jo opintojen alkuvaiheessa.
Tutkimus seurasi yhden opiskelijaryhmän opiskelijoiden oppimisprosessia ja -tuloksia vuosina 2007-2010. Seurantatutkimus toteutettiin kuudella erillisellä osatutkimuksella, joilla kullakin oli omat tavoitteensa ja tutkimuskysymyksensä. Tutkimuksen kohteena oli opiskelijoiden käsitykset kompetensseistaan, ja tutkimusaineisto kerättiin useilla eri metodeilla. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyskompetensseilla tarkoitetaan laaja-alaisesti yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita, mutta myös yrittäjyysintentiota eli todennäköisyyttä oman yrityksen perustamiseen.
KTT, KM Marja-Liisa Kakkosen Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatuksen alan väitöskirja Learning Entrepreneurial Competences in an International Undergraduate Programme. A Follow-Up study (Yrittäjyyskompetenssien oppiminen kansainvälisessä ammattikorkeakouluohjelmassa. Seurantatutkimus) tarkastetaan Mikkelin yliopistokeskuksessa Aalto-yliopiston auditoriossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori, dosentti, Juha Kansikas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.
Marja-Liisa Kakkonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1999, kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2004 ja kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta. Hän toimi Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMK) yliopettajana vuodesta 2003 alkaen ja Business Management –koulutusohjelmavastaavana vuosina 2007-2011. Marja-Liisa Kakkonen on työskennellyt Liiketalouden laitoksen koulutusjohtajana vuoden 2012 alusta alkaen.
Teos on julkaistu sarjassa Publications of the Univeristy of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theoplogy numerona 36, 194 sivua, Joensuu 2012. ISBN: 978-952-61-0975-6.
Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat
Lisätietoja: Marja-Liisa Kakkonen [email protected]
Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä ja tuottaa koulutustehtävään liittyviä palveluja. Ammattikorkeakoulu toimii kolmella paikkakunnalla Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Opiskelijoita MAMKissa on 4500 ja henkilökuntaa 400. MAMK profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluksi ja vahvaksi TKI-korkeakouluksi. Ammattikorkeakoulun vahvuutena on Venäjä-osaaminen. Ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1