Tiistaina 30. toukokuuta klo 10, Seminaarinmäki, S212
FL Jaana Kolun ruotsin kielen väitöskirjan ”’Me ollaan mukana tässä experimentissä’” Lingvistiska resurser och språkpraktiker i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jarmo Lainio (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Åsa Palviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on ruotsinkielinen.
Kaksikieliset nuoret eivät käytä kahta eri kieltä, vaan kielistä on muodostunut yhtenäinen, kaksikielinen koodi. Muodostuneessa koodissa sanoja ja kielioppisääntöjä ei mielletä erillisiksi järjestelmiksi, vaan yhtenäiseksi kieliresurssiksi, selviää Jaana Kolun väitöstutkimuksesta.
Kaksikielisten nuorten kielelliset käytännöt muuttuvat ja muovautuvat jatkuvasti. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa käytännöt neuvotellaan uudelleen osallistujien kesken. Suomen ja ruotsin kieliresurssien käyttöön ja kommunikaatiotilanteisiin vaikuttavat paitsi puhujat itse, myös keskustelun aihepiirit sekä kielellinen ja kulttuurinen ympäristö.
Kolun väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten kaksikieliset 13–15-vuotiaat haaparantalaisnuoret hyödyntävät kieliresurssejaan ollessaan vuorovaikutuksessa koulutovereidensa kanssa oppituntien ulkopuolella. Haaparantalaisnuorten kielellisten resurssien käyttöä verrattiin myös samanikäisten kaksikielisten tukholmalaisten ja helsinkiläisten nuorten kielenkäyttöön.
Haaparantalaisnuorten keskustelujen pääkieli on yleensä suomi, johon puhujat upottavat yksittäisiä ruotsin kielen sanoja.
– Yli puolet upotetuista ruotsin kielen sanoista on substantiiveja, joiden taivutus useimmiten noudattaa suomen kielioppia, kuten esimerkiksi sminkborstet ’meikkiharjat’. Myös upotetut verbit taipuvat suomen kieliopin mukaan, kuten my:sata ’nautiskella’ ja pluggasin ’opiskelin’, Kolu kertoo.
Ainoastaan adjektiivit taivutetaan ruotsin kieliopin mukaan: ”meidän piti puhua vaan norma:lt” ’normaalisti’. Myös ruotsin sana typ 'tyyliin' esiintyy nuorten suomen kielessä sellaisenaan.
Tukholman ruotsinsuomalaisella koululla oppilaat käyttävät keskustellessaan pääasiasiassa ruotsia. Koodinvaihtoa ruotsiin tapahtuu erityisesti silloin, kun nuoret käyttävät suomea pääkielenä. Tällöin he taivuttavat suomeen upotettuja ruotsinkielisiä sanoja samalla tavalla kuin Haaparantalaisnuoret. Ruotsia puhuttaessa koodinvaihtoa suomeen tapahtuu vähemmän.
Helsinkiläisnuorilla, joiden pääkieli koulussa on yleensä ruotsi, suomen kieli näyttäisi olevan aktivoituna ruotsin ohella.
– Näin on syytä olettaa, koska upotetut suomen sanat taipuvat koodinvaihdossa yleensä suomen kieliopin mukaan, esim. han sku ha sulanu ’hän olis sulanu’, Kolu kertoo.
Kieliresurssien käyttö koodinvaihdossa eroaa jonkin verran kolmella eri paikkakunnalla. Helsinkiläisnuoret viittaavat suomeksi ilmiöihin koulun ulkopuolella ja referoivat kuulemaansa suomeksi. Haaparannassa ja Tukholmassa nuoret puolestaan viittaavat usein ulkopuoliseen maailmaan ja kuulemaansa ruotsiksi.
Todennäköisesti ympäristön kielten valtasuhteet näkyvät nimenomaan nuorten referoinnissa.
– Esimerkiksi Helsingissä koulu on ruotsinkielinen, eikä oppilailla ole samanlaista tarvetta vaihtaa kieltä kouluasioista puhuttaessa. Suomen kieli on kuitenkin valtaväestön kieli Helsingissä, mistä johtuen nuoret käyttävät suomea puhuessaan ympäröivän yhteiskunnan ilmiöistä tai referoidessaan kuulemaansa suomenkielistä puhetta, Kolu toteaa.
Lisätietoja:
Jaana Kolu, [email protected], 045-8820690
Viestintäharjoittelija Anni Laine, [email protected], 050-4965141
Jaana Kolu on valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lukiosta vuonna 1985. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon vuonna 2001 pääaineenaan ruotsin kieli ja kulttuuri. Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 2007. Tällä hetkellä Kolu työskentelee Jyväskylän yliopistossa yliopistonopettajana.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona317, 116 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 317 (nid.) ISSN 1459-4331; 317 (PDF), ISBN 978-951-39-7075-8 (print) ,ISBN 978-951-39-7076-5 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai [email protected] ja yliopiston verkkokauppa. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7076-5
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1