Nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret, ja myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on nuorten keskuudessa vahvistunut. Sukupuolten välillä on kuitenkin selkeitä eroja suhtautumisessa omaan työmarkkina-asemaan ja tulevaisuuteen työelämässä: nuoret naiset ovat monin tavoin nuoria miehiä huolestuneempia työhön ja työelämään liittyvissä näkemyksissään, ja he kokevat myös nuoria miehiä useammin huolta jaksamisestaan. Tiedot ilmenevät vuoden 2019 Nuorisobarometrista, jonka aiheina ovat työ ja yrittäjyys.
Nuorisobarometrin haastatteluista saa yleisesti ottaen varsin myönteisen kokonaiskuvan nuorten suhteesta työhön. Työ on nuorille tärkeää, ja sen merkitys on kasvusuunnassa: yhdeksän kymmenestä nuoresta haluaa työn olevan omien arvojensa mukaista. Erityisen innostavana ja merkityksellisenä työnsä kokevat yrittäjät ja korkeakoulutetut nuoret.
”Työllä on oltava jotain annettavaa nuorelle itselleen. Koska työhön kohdistuu paljon odotuksia, ei liene ihme, että lähes puolet opiskelijoista kokee ammatinvalinnan stressaavaksi ja joka kolmas suorastaan pelottavaksi”, toteaa Nuorisobarometrin toisen julkaisijan Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard.
Vain harva nuorista ajattelee, että mikä tahansa työ kelpaa, kunhan siitä maksetaan riittävästi. Työ ei olekaan nuorille ainoastaan toimeentulon lähde, ja selvä enemmistö torjuu väitteen siitä, että ollakseen onnellinen ei tarvitse tehdä työtä. Sitoutumisesta työhön kertoo myös se, että kolme neljästä sanoo ottavansa mieluummin työtä kuin elävänsä tukien varassa, vaikka työn vastaanottaminen ei nostaisi ansiotasoa. Keskimäärin nuoret ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä: työtyytyväisyyden kouluarvosana 8,2 on vuoden 2019 barometrissa korkeampi kuin aiemmin. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista on huolissaan työssä jaksamisestaan.
Sitoutuminen työhön näkyy myös siinä, että yli puolet nuorista on valmis lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia, mutta vielä useampi on valmis luopumaan työtilaisuudesta perhesyiden takia. Vähemmistö pitää uran ja perheen yhdistämistä mahdottomana.
Yksi barometrin keskeisimpiä havaintoja on työelämään liittyvien asenteiden ja arvojen sukupuolittuneisuus. Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja he myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.
Nuoret miehet suhtautuvat myös naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Lähes yhdeksän nuorta kymmenestä pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan, mutta miesten usko siihen on vahvempaa kuin naisten. Naisista myös suurempi osa on huolissaan siitä, onko heillä ylipäätään töitä tulevaisuudessa.
”Nuoret naiset kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet”, summaa toinen Nuorisobarometrin toimittajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.
Yrittäjiä on kyselyyn vastanneissa enemmän kuin aiemmissa Nuorisobarometreissa, ja muistakin vastaajista entistä useampi sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Lähes kaikki vastanneet yrittäjänuoret ovat yrittäjiä omasta halustaan, eivät olosuhteiden pakosta. Yrittäjinä toimivat nuoret kokevat olevansa koulutusta vastaavassa työssä useammin kuin palkansaajat.
Entistä useampi kokee saaneensa koulussa hyvät perustiedot yrittäjyydestä, ja yrittäjämyönteisyys ylipäätään on nuorten mielestä vahvistunut. Kolme neljästä pitää yritysten säilymistä suomalaisissa käsissä tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Yhtä moni on sitä mieltä, että yrittämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Yrittäjyys koetaan vapaudeksi toteuttaa omia unelmia. Puolet nuorisosta allekirjoittaa väitteen, että yrittämisellä voi vaurastua paremmin kuin palkkatyössä.
”Eräänlaisen ajankuvan tiivistymänä useampi kuin kaksi kolmesta näkee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä”, Haikkola toteaa.
Lotta Haikkola & Sami Myllyniemi (toim.) Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019
ISBN 978-952-372-004-6 (nid.), ISBN 978-952-372-005-3 (PDF); Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 225 / verkkojulkaisuja152, Kenttä; Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 65; 256 s., nid., 28 euroa; Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö & Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto
Tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola
Nuorisotutkimusverkosto
[email protected]
puh. 044 4165 300
Tutkija Sami Myllyniemi
Nuorisotutkimusverkosto
[email protected]
puh. 040 715 1721
Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat.
Verkkojulkaisuna barometri tulee maksutta ladattavaksi Valtion nuorisoneuvoston sivuille www.tietoanuorista.fi.
Arvostelukappaleiden tilaukset sekä tilaukset kirjakauppoihin: [email protected].
Digitaalinen ennakkoversio julkaisusta pyydettävissä tutustuttavaksi Nuorisotutkimusverkoston viestintäpäälliköltä Sarianne Karikolta, [email protected].
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 25 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Vuoden 2019 Nuorisobarometri perustuu 1907 puhelinhaastatteluun.
Esipuhe
Sami Myllyniemi & Lotta Haikkola
TILASTO-OSIO
Nuoret muuttuvilla työmarkkinoilla
Työmarkkinamurros ja nuorten työelämäasenteet
Tulevaisuuden työ
Nuorisobarometrin teemat
Tiedonkeruu ja taustamuuttujat
Tiedonkeruun kulku
Taustamuuttujat
Ammatinvalinta ja ohjaus
Ammatinvalinta ja uravalintaan vaikuttaneet tahot ja tekijät
Toiveammattiin kouluttautuminen, siinä toimiminen ja koulutusta vastaava työ
Näkemykset työelämään siirtymisestä
Työsuhteiden laatu
Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ja vuokratyö barometriaineistossa
Opiskelijoiden työssäkäynti ja työsuhteet
Näkemykset omasta työstä ja työssä jaksaminen
Työn innostavuus ja työssä jaksaminen
Monille korkeakoulutetuille työ on sekä innostavaa että henkisesti kuormittavaa. Tuloksia faktorianalyysista
Työn ja vapaa-ajan rajankäyntiä
Syrjintä ja kiusaaminen työelämässä
Käsitykset työstä ja työelämän vaatimuksista
Mikä on työtä?
Työelämän vaatimukset, työurat ja kuluttava työelämä
Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet työn ja perheen yhdistämiseen
Työhön sitoutuminen ja työorientaatiot
Nuoret ovat sitoutuneet työhön, mutta haluavat omien arvojensa mukaista työtä
Näkemykset omasta tulevaisuudesta työelämässä
Vakituinen työ, työn riittävyys ja liikkuvuus työmarkkinoilla
Huoli omasta työssäjaksamisesta
Yrittäjyyshalut
Työttömyys ja sosiaaliturva
Asenne työttömyyttä kohtaan aiempaa hyväksyvämpi
Käsityksiä työttömyydestä ja työttömiin liittyvistä asenteista
Pärjääminen, kilpailu ja perusturva
Työttömyysturvan vastikkeellisuuden kannatus taas laskussa
Paljonko palkkaa tarvitaan kohtuulliseen elämään?
Yrittäjyys
Työnantajayrittäjät ja yksinyrittäjät
Kasvuhalukkuus
Yrittäjäksi päätyminen
Yrittäjyys ja yhteiskunta
Nuorten arvot ja tyytyväisyys omaan elämään
Nuorille elämässä tärkeitä ovat terveys, perhe ja sosiaaliset suhteet
Tyytyväisyys
TIETEELLISET ARTIKKELIT
Juha Siltala
Nuoret henkilökohtaisen toivon ja yleisen näköalattomuuden ristivedossa
Emmi Lindroos, Eija Sevón, Outi Alakärppä & Anna Rönkä
Tasapainoilua ja rajanhallintaa: nuorten näkemyksiä perheen perustamisesta sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta
Susanna Ågren, Iikka Pietilä & Tiina Rättilä
Palkkatyökeskeisen ajattelun esiintyminen ammattiin opiskelevien työelämäasenteissa
Päivi Berg & Tiina Ylöstalo
Harrastuksesta työksi
NÄKÖKULMIA
Maria Joutsenvirta
Merkityksellistä työtä yhden maapallon rajoissa
Joel Kilpi & Pontus Purokuru
Nuoriso hallinnan kohteena
Joonas Mikkilä
Merkkejä uuden polven yrittäjyydestä
Kaisa Oksanen
Muuttuva työ ja yrittäjyys
Valtion nuorisoneuvosto on valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä. Valtion nuorisoneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi, tuo nuorten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, arvioi nuorisopolitiikan toteutumista valtakunnallisesti, seuraa toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä sekä tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan.
Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimustietoa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoten näkökulmia nuorten parissa tehtävän käytännön työn, hallinnon ja politiikan kentille. Nuorisotutkimusverkoston tutkimusta rahoittavat mm. ministeriöt, kansainväliset tutkimusrahoittajat, Suomen Akatemia, säätiöt sekä järjestö- ja kuntasektori. Yhteistyötä tehdään yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, järjestöjen, tieteellisten seurojen sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1