Tiedote 21.10.2013
Vapaa julkaistavaksi. Pressmeddelande finns på svenska nedan.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) ensimmäinen valtakunnallinen opiskelijabarometri käsittelee opiskelijoiden arkeen, koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen ja opiskeluaikaiseen työssäkäyntiin liittyviä teemoja. Lisäksi tuoreessa Opiskelijabarometri 2012 -tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden arkeen liittyviä kysymyksiä sekä kartoitetaan opiskelijoiden yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita.
Tutkimuksessa nousi esiin havainto heikolla pohjalla olevien koulutusvalintojen yleisyydestä. Tulosten mukaan jopa 10 % ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoista kokee tehneensä epäonnistuneen koulutusalavalinnan. Erityisesti luonnontieteellisissä koulutusohjelmissa on paljon opiskelijoita, jotka aikovat vaihtaa koulutusohjelmaa tai korkeakoulua, tai joiden odotukset tutkinto-ohjelmaa kohtaan ovat täyttyneet erityisen huonosti. Koulutusvalinnan onnistumiseen vaikuttaa opiskelijan sosioekonominen tausta, erityisesti ammattikorkeakoulusektorilla, jolla korkea sosioekonominen tausta on yhteydessä kokemukseen koulutusvalinnan onnistumisesta.
“Opinto-ohjausta ja 2. asteen koulutuksen rakenteita ja sisältöjä pitäisi miettiä uudestaan kysyen, auttavatko ne nuoria riittävästi löytämään itselleen sopivan koulutusalan”, tutkijat Juhani Saari ja Atte Vieno toteavat.
Tuloksista selviää myös, millaisia vaikutuksia opiskeluaikaisella työssäkäynnillä on opiskelijan tulevaisuusodotuksiin. Opintojen alkuvaiheessa yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuusodotukset eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan opintojen loppuvaiheessa ero oman alan töitä tekevien ja työssä käymättömien tai omaa alaa vastaamattomia töitä tekevien välillä on suuri. Omalla alallaan työskentelevien valmistumisvaiheen yliopisto-opiskelijoiden odotukset ja käsitykset tulevaisuudesta ovat huomattavasti muita positiivisemmat.
“Opiskeluaikainen työssäkäynti voi auttaa löytämään syvällisemmän merkityksen opiskelulle, jos työtehtävät ovat opintojen kannalta relevantteja ja innostavia. Koulutusohjelmissa kannattaisi panostaa siihen, että jo koulutuksen aikana opiskelijat saavat tietoa ja kokemuksia siitä, miten he voivat parhaiten hyödyntää saamaansa koulutusta paitsi työelämässä myös yhteiskunnassa laajemminkin”, tutkijat Atte Vieno ja Juhani Saari kommentoivat.
Lisäksi Opiskelijabarometrista käy ilmi opiskeluinnon keskeinen vaikutus opintojen etenemiseen: opinnoistaan innostuneet opiskelijat käyttävät muita enemmän aikaa opintoihinsa ja suorittavat enemmän opintopisteitä lukukaudessa kuin muut.
Opiskelijabarometri 2012 -tutkimuksen kyselyyn vastasi 2237 perustutkinto-opiskelijaa kaikista Suomen yliopistoista ja 21 ammattikorkeakoulusta. Opiskelijabarometrilla kerätty tieto saatetaan loppuvuoden aikana avoimesti tutkijoiden, opiskelijoiden ja korkeakoulujen käyttöön.
Opiskelijabarometri julkaistaan tänään maanantaina 21.10. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) järjestämässä Innolla opiskelukykyä! -seminaarissa Espoon Dipolissa.
Opiskelijabarometri 2012 ladataan sähköisessä muodossa verkkosivuille: www.otus.fi - julkaisut.
Lisätietoja:
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus rs
Juhani Saari, tiedonkeruusta vastaava tutkija, p. 050 368 1952, juhani.saari(at)otus.fi
Atte Vieno, tutkija (opiskelijoiden työssäkäynti ja koulutusvalinnat), p. 050 366 0599, atte.vieno(at)otus.fi
-----------------------------------------------------
Pressmeddelande 21.10.2013
Studerandebarometern: Studieiver, utbildningens anknytning till arbetslivet och lyckade utbildningsval leder till effektiva och optimistiska studier
Forskningsstiftelsen för studier och utbildning (Otus) ger ut den första nationella studerandebarometer som behandlar teman kring studerandes vardagliga liv, utbildningsval, studieras framskridande och arbete under studietiden. Därtill erbjuder Studerandebarometern 2012 en utredning över frågor gällande studerandes vardag och en kartläggning av studerandes samhälleliga värden och attityder.
Den färdiga studien visar att utbildningsvalen förhållandevis ofta vilar på svaga grunder. Enligt resultaten upplever till och med 10 % av första årets högskolestuderande sig ha gjort ett misslyckat utbildningsval. Missnöje förekommer framför allt bland studerande i naturvetenskapliga utbildningsprogram, där det framgår att flera studerande tänker byta utbildningsprogram eller högskola eller upplever att examensprogrammet uppfyllt deras förväntningar speciellt dåligt. Studien visar att studerandes socialekonomiska bakgrund påverkar hur lyckade eller misslyckade utbildningsval de gör. Detta faktum gäller i synnerhet inom yrkeshögskolesektorn där en högre socioekonomisk bakgrund är i samband med känslan av att ha gjort det rätta utbildningsvalet.
“Studiehandledningen och det andra utbildningsstadiets strukturer och innehåll borde revideras med utgångspunkten i frågan om huruvida de är tillräckligt effektiva i att hjälpa unga att finna ett lämpligt utbildningsområde”, konstaterar forskarna Juhani Saari och Atte Vieno.
Ur resultaten framgår också vilka verkningar arbete under studietiden har på studerandes framtidsförväntningar. I studiernas början är skillnaderna i högskolestuderandes framtidsförväntningar tämligen små. I studiernas slutskede visar det sig däremot att framtidsförväntningarna skiljer sig stort mellan studerande som fått arbete inom sitt studieområde och studerande som antingen inte jobbar alls eller vars jobb inte motsvarar utbildningen. Nästan utexaminerade universitetsstudenter som är sysselsatta inom sin egen bransch har betydligt positivare förväntningar och uppfattningar av framtiden än övriga studerande.
“Att studera och jobba samtidigt kan hjälpa studerande finna en djupare betydelse för sina studier – ifall arbetsuppgifterna är intressanta och är relevanta med tanke på studierna. Det skulle vara förnuftigt att inom utbildningsprogrammen satsa på att studerande får kunskap om och erfarenhet av hur utbildningen kan vara till nytta, och inte bara i arbetslivet utan också i samhället i allmänhet”, kommenterar forskarna Atte Vieno och Juhani Saari.
Ur Studerandebarometern framgår även att studieiver har en central inverkan på studiernas framskridande: ivriga studerande lägger ner mera tid i sina studier och avlägger ett större antal studiepoäng än andra studerande.
Studerandebarometern 2012-enkäten besvarades av sammanlagt 2237 grundexamensstuderande från alla Finlands universitet och 21 finländska yrkeshögskolor. Informationen som samlats med hjälp av Studerandebarometern kommer under årets slut att ställas till fritt förfogande för forskare, studerande och högskolor.
Studerandebarometern publiceras idag, måndagen den 21 oktober, på seminariet Studieförmåga genom studieiver! som ordnades i Dipoli av Finlands studentkårers förbund (FSF).
Studerandebarometern 2012 finns på adressen: www.otus.fi - julkaisut.
Mera information:
Forskningsstiftelsen för studier och utbildning Otus rs
Juhani Saari, forskare med ansvar för datainsamling, tfn 050 368 1952, juhani.saari(at)otus.fi
Atte Vieno, forskare (utbildningsval och arbete under studietiden), tfn 050 366 0599, atte.vieno(at)otus.fi
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 135 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.
SYL valvoo opiskelijan etua valtakunnan tasolla opiskelijaa koskevissa asioissa. SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön liittyviin kysymyksiin.
www.syl.fi
www.facebook.com/SYL.FIN
www.twitter.com/SYL_FIN
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1