Keväällä 2020 korkeakouluihin valittiin opiskelijoita ensimmäistä kertaa todistusvalinnan kautta. Koronapandemian takia todistusvalinnan painoarvoa lisättiin monilla opintoaloilla. Monelle pääsykokeisiin valmistautuvalle hakijalle painotuksen muutos tuli ikävänä yllätyksenä.
Todistusvalinnan lopputulosta on arvosteltu epäonnistuneeksi ja vääristäväksi. Pisteitys perustuu ensisijaisesti lukiossa opiskeltavien kurssien määrään eikä esimerkiksi siihen, minkä aineiden hallinta olisi tärkeää kunkin alan korkeakouluopinnoissa. Pisteitys on useilla aloilla painottanut matematiikan opiskelua, jolloin kieliaineet ovat jääneet paitsioon.
Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki syksyllä lukiokoulutuksessa olleet opiskelijat opiskelivat englantia vieraana kielenä. 60 prosenttia lukiolaisista opiskelee vain kahta kieltä. Osuus on kasvanut vuosi vuodelta ja mitä todennäköisimmin kasvaa edelleen todistusvalinnan myötä. Muualla Euroopassa viimeistään Brexit-päätöksen jälkeen on alettu opiskella eurooppalaisista kielistä erityisesti saksaa ja ranskaa, mutta Suomessa voidaan todeta lähes kaikkien vieraiden kielten opiskelijoiden määrän vain vähentyvän.
Korkeakouluopinnoissa laajempi kielitaito on kuitenkin alalla kuin alalla etu, ellei peräti edellytys. Tämä näkyy esimerkiksi korkeakoulujen vaihto-opiskelijapaikoissa ja viimeistään työelämään siirryttäessä.
Äärimmäisen hälyttävää on, että todistusvalinnan ohjausvaikutus näyttää siirtyvän lukiosta perusopetukseenkin. Valinnaisuuden typistymisen siihen, että lähes yksinomaan englantia opetetaan, on tekemässä Suomesta Euroopan kielitaidottominta maata. Mikä kilpailuvaltti sellainen on? Vaikuttaa myös siltä, että todistusvalinta on kasvattamassa opiskelijoiden ja oppilaiden eriarvoisuutta entisestään: kaikilla ei ole varaa yksityisten yritysten tarjoamiin kalliisiin digitutorointeihin ja valmennuskursseihin, joille niillekin näyttää löytyneen uutta asiakaskuntaa jo 9.-luokkalaisista.
På våren 2020 skedde antagningen till högskolor för första gången genom en betygsbaserad antagning. På grund av coronapandemin fick den betygsbaserade antagningen en större vikt på många studielinjer eftersom inträdesförhör inte kunde ordnas. För många, som förberedde sig för inträdesförhör, blev detta en otrevlig överraskning.
Resultatet av den betygsbaserade antagningen har kritiserats som misslyckat och missvisande. Poängsättningen baserar sig främst på antalet avlagda kurser i gymnasiet istället för att fokusera på de ämnen som skulle vara viktiga för de olika studieinriktningarna. Många högskolor har i sin poängsättning betonat studier i matematik, vilket har gjort att språk har hamnat i skymundan.
Enligt statistikcentralen har nästan alla som på hösten studerat i ett gymnasium studerat engelska som främmande språk. 60 procent av gymnasiestuderandena läser bara två språk. Andelen har ökat årligen och kommer troligen att fortsätta öka på grund av den betygsbaserade antagningen. På andra håll i Europa har studierna i speciellt franska och tyska ökat, inte minst efter Brexit-beslutet, men i Finland kan konstateras att antalet studerande som väljer främmande språk bara minskar.
Då man studerar vid en högskola är en bred och mångsidig språkkunskap oberoende av studieinriktning en fördel, om inte rentav en förutsättning. Detta syns till exempel i högskolornas utbytesstuderandeprogram och senast i arbetslivet.
Det är mycket alarmerande att den betygsbaserade antagningens påverkan ser ut att flytta från gymnasiet ner till den grundläggande utbildningen. Minskandet av valmöjligheterna att studera språk till att endast engelska erbjuds håller på att göra Finland till det land i Europa som har de sämsta språkkunskaperna. Vad är det för konkurrenskraft? Det ser också ut som om den betygsbaserade antagningen håller på att segregera studerandena ytterligare; alla har inte råd att delta i dyra förberedande kurser och digitutor-program som privata företag erbjuder även åt 9.-klassister.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1