Suurin osa (lähes 60%) työttömänä olevista nuorista tutkijoista ei koe saaneensa työvoimatoimistosta asiantuntevaa palvelua. Tämä käy ilmi Tieteentekijöiden liiton nuorille tutkijoille suunnatun kyselyn tuloksista, joita julkaistaan tänään Eurodoc-konferenssissa Tampereella.
Työvoimatoimiston palvelut eivät vastaa tutkijoiden tarpeisiin. Suurin osa (lähes 60%) työttömänä olevista nuorista tutkijoista kertoo, ettei ole saanut työvoimatoimistosta asiantuntevaa palvelua.
- TE-toimistosta on ehdotettu työttömälle tutkijalle lähihoitajaksi kouluttautumista. Ei ole ihme, että tutkijat pelkäävät olevansa ylikoulutettuja työnhakijoita, huomauttaa kyselyn tuloksia analysoinut tutkijatohtori Tommi Kokkonen.
Kehysriihessä päätettiin, että hallituksen lanseeraaman aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi hyväksyttäisiin myös lyhytaikaiset esimerkiksi ammattiliittojen tarjoamat työllistymistä edistävät palvelut. Aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden paremman palvelun toteuttamiseksi TE-toimistojen henkilöresursseja lisätään 206 henkilötyövuodella.
- Suunta on oikea. Kyykytyksen sijaan tarvitaan alakohtaista ymmärrystä ja tutkijakoulutetuille kohdennettuja palveluja. Toivottavasti TE-toimistoihin saadaan nyt myös tutkijoiden tarpeet tunnistavaa henkilökuntaa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, liiton nuorempien tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Lotta Alhonnoro.
Nuorten tutkijoiden intohimo tieteentekoon ei saa olla oikeutus huonoille työoloille
Nuorten tutkijoiden uraa kuvaavat määräaikaisuuksien, apurahakausien ja työttömyysjaksojen vuorottelu. Yli 60 prosentilla oli väitöskirjaprosessin aikana ollut kaksi tai useampi rahoituslähde (työsuhde, apuraha tai vastaava). Työsopimukset ovat usein määräaikaisia ja apurahat myönnetään tyypillisesti vuodeksi kerrallaan.
- Lyhyissä työsuhteissa ja jatkuvassa hakemusrumbassa ainoa kiintopiste on seuraava rahoitushaku. Miksi pitkäjänteistä tutkimustyötä tehdään pätkätyönä, kysyy liiton varapuheenjohtaja Lotta Alhonnoro.
Moni tutkija kokee olevansa unelma-ammatissaan ja mahdollisuus tehdä mielenkiintoista tutkimustyötä voi auttaa sietämään epävarmuutta.
- Nuorten tutkijoiden intohimo tieteentekoon ei saa yliopistossakaan olla oikeutus ketjutetuille määräaikaisuuksille tai huonoille työoloille, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio huomauttaa.
Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmä toteutti viime vuonna nuoremmille tutkijoille (väitöskirjantekijöille ja enintään 4 vuotta sitten väitelleille) suunnatun urakyselyn. Kyselyyn vastasi 1862 nuorempaa tutkijaa, joista 75 % oli väitöskirjavaiheessa ja 23 % väitelleitä. Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2012.
Kyselyn tuloksia esitellään Tieteentekijöiden liiton ja eurooppalaisen nuorten tutkijoiden järjestön Eurodocin kansainvälisessä nuorten tutkijoiden konferenssissa 18.-19.4. Tampereella.
Lisätietoja:
Tommi Kokkonen (Nuorten tutkijoiden urakysely)
FT, tutkijatohtori
040-8323593
[email protected]
Miia Ijäs (Eurodoc-konferenssi)
Koordinaattori,
Eurodoc-konferenssi
040 740 3655
[email protected]
Johanna Moisio
Toiminnanjohtaja
Tieteentekijöiden liitto
0400 874 135
Eurodoc-konferenssin verkkosivut: http://www.eurodoc.net/conference-agm-2018
Konferenssia voi seurata streemattuna https://www.youtube.com/channel/UCZ_beNp5vEQhDuHXZ5mTB1w
Yhteistyössä: Tieteentekijöiden liitto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Svenska handelshögskolan, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Uarctic ja Åbo Akademi.
Tieteentekijöiden liitto on akavalainen ammattijärjestö. Se on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1967.
www.tieteentekijoidenliitto.fi
Twitter: @Tieteentek
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1