Tohtoreita valmistui viime vuonna jälleen uusi ennätys – 1881. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijanuratyöryhmän mukaan vastuuta tohtoreiden urista ja työllistymisestä ei voi jättää yksin heidät kouluttaneille yliopistoille tai tohtoreille itselleen.
Suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä tarvitaan koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi. Uria on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon tutkimuksen, opetuksen, hallinnon ja yleisten työmarkkinoiden tehtävät. Tähän päätyy Tutkijanuran tilannekuva – tutkijanuratyöryhmän loppuraportti, joka luovutettiin tänään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
- Tieteen parissa työskentelevät ansaitsevat nykyistä toimivammat työmarkkinat. Loppuraportissa on hyviä suosituksia, mutta vastuu konkreettisista kehittämistoimista jää työpaikoille. Toivottavasti myös ministeriö jatkossa pohtii, kuinka se voi tukea parempaa henkilöstöpolitiikkaa, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen, joka oli OKM:n työryhmän jäsen.
Loppuraportin oheen OKM teetti arvioinnin neliportaisesta urajärjestelmästä sekä selvityksen tohtorien työllistymisestä. Tieteentekijöiden liiton mielestä nämä sisältävät hyödyllistä tietoa urajärjestelmän ja tohtoreitten sijoittumisen ongelmista.
- On koko kansantalouden kannalta huono asia, että Suomessa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) henkilöstöstä verrattain harva eli vain 18 % on suorittanut tohtorintutkinnon. Yritysten TKI-henkilökunnasta vain 4 % on tohtoreita eikä määrä ole kasvanut vuodesta 2004 kuin yhdellä prosentilla. On outoa, ettei tohtoreitten osaamista osata hyödyntää, Koikkalainen ihmettelee.
Viime vuonna valmistui ennätysmäärä uusia tohtoreita – 1881. Heistä vain kolmannes voi sijoittua yliopistouralle. OKM:n raportti suositteleekin, että ministeriöt, yliopistot, tutkimuslaitokset ja työelämän muut organisaatiot tuovat aiempaa vahvemmin näkyville tohtoreiden erilaisia uravaihtoehtoja ja osaamista. Tutkijakoulujen ohjaajille ja ohjattaville esitetään taitopaketteja, tutkimuslaitoksiin työharjoittelujaksoja.
Tieteentekijöiden liiton mielestä tutkijanuran nimikkeet pitää saada kuntoon: ensimmäisen portaan nimikkeeksi nuorempi tutkija tai väitöskirjatutkija. Tutkijakoulutettava- tai tohtoriopiskelija-tyyppiset nimikkeet eivät sovellu akateemisen loppututkinnon suorittaneille tutkijoille sen paremmin kuin muillekaan työelämässä toimiville maistereille. OKM:n raportissa nimikkeiden käytössä on sekavuutta.
- Kaiken kaikkiaan yliopistojen urajärjestelmiin tulee saada selkeyttä, johdonmukaisuutta, yhteismitallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Umpiperät auki ja lisää läpinäkyvyyttä, linjaa Koikkalainen Tieteentekijöiden liiton tavoitteita.
OKM:n raportin mukaan yliopistoilla on vielä parannettavaa henkilöstöpolitiikassaan. Lisäksi suositellaan, että yliopistot syventävät vuoropuheluaan urapolkumallista (tenure track). Nyt mallit ovat lähteneet erilaistumaan eri yliopistoissa.
- Tieteentekeminen ei houkuttele nuoria lahjakkuuksia, jos työpaikkanäkymiä ei ole. Yliopistojen on luotava kunnollisia työsuhteita ja selkeitä mekanismeja uralla etenemiseen, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala tähdentää.
LISÄTIETOJA:
puheenjohtaja Petri Koikkalainen, 050 544 7442;
toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284
Tieteentekijöiden liitto on akavalainen ammattijärjestö. Se on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1967.
www.tieteentekijoidenliitto.fi
Twitter: @Tieteentek
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1