Opetushallituksen ja THL:n mediatiedote

Peruskoulujen hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä toiminta on lukuvuonna 2016─2017 kehittynyt monilta osin myönteiseen suuntaan. Oppilaiden osallisuus kouluissa on lisääntynyt ja oppilashuollon palveluiden saatavuus parantunut. Myös liikuntaa koulupäiviin lisäävät toimenpiteet ovat yleistyneet ja oppilaita kannustetaan liikkumaan myös koulutyön lomassa.

Nämä ovat tuloksia Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonkeruusta, jolla kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä peruskouluissa. Tiedot peruskouluista kerättiin nyt kuudetta kertaa ja ne toimitti 2047 koulua (88 % kaikista Manner-Suomen peruskouluista). Vaikka kehitys kouluissa on tulosten mukaan ollut pitkälti myönteistä, myös kehittämisen kohteita löytyi.

Oppilaiden osallisuus on parantunut, huoltajien osallisuutta tulisi lisätä

Oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen on yleistynyt kahden vuoden seuranta-aikana. Reilussa kahdessa kolmasosassa kouluista oppilaat ovat olleet mukana koulun tilojen ja piha-alueiden sekä kouluruokailun suunnittelussa, vielä hieman useammin koulun toiminnan arvioinnissa ja järjestyssääntöjen laatimisessa.

Lähes kaikkien vastanneiden koulujen (98 %) opetussuunnitelmissa on kuvattu keinoja, joilla oppilaiden sekä huoltajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään. Huoltajien kohdalla toimenpiteitä tarvitaankin, sillä heidän osallisuutensa koulun toiminnan suunnittelussa tai arvioinnissa ei ole juurikaan lisääntynyt. Kasvua on tapahtunut ainoastaan järjestyssääntöjen laatimiseen osallistumisessa, mihin vajaa puolet kouluista oli saanut houkuteltua vanhempia mukaan.

Oppilashuoltoryhmien toimintatavoissa on eroja

Koulujen yleisestä oppilashuollosta vastaavat koulukohtaiset monialaiset oppilashuoltoryhmät. Monet oppilashuoltoryhmien käsittelemistä aiheista liittyivät useammin yksittäisten oppilaiden oppilashuollollisiin asioihin kuin edellisellä tiedonkeruukerralla.  Toiminnan painopistettä tulisi kehittää edelleen vastaamaan yhteisöllisen oppilashuollon kysymyksiin, sillä yksittäisen oppilaan oppilashuollon tai oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen tulisi järjestää muulla tavalla.

Oppilashuollon palveluiden saatavuus on parantunut eli esimerkiksi kuraattorin tai psykologin apu on yhä useamman oppilaan ulottuvilla. Kaikkia oppilaita palvelut eivät kuitenkaan vielä tavoita.

Koulupäiviin on lisätty liikuntaa useissa kouluissa

Liikunnan lisääminen oppilaiden koulupäivään oli nyt yleisempää kuin kahta vuotta aikaisemmin. Yli 80 % kouluista pitää koulupihaansa innostavana liikuntapaikkana, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella. Miltei yhtä monessa koulussa käytetään koulupäivän aikana sisäliikuntatiloja myös liikuntatuntien ulkopuolella. Jo kaksi kolmasosaa kouluista on ottanut käyttöön pitkät liikuntavälitunnit.

Lisätiedot

• opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus, 029 533 1244, [email protected]
• opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus, 029 533 1142, [email protected]
• opetusneuvos Riia Palmqvist, Opetushallitus, 029 533 1668,  [email protected]
• asiantuntija Kirsi Wiss, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7705, [email protected]
• Teaviisari www.teaviisari.fi 
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2018. THL. Tilastoraportti 12/2018. 15.5.2018

TEAviisari (www.teaviisari.fi) tekee näkyväksi kouluissa tehtävää työtä oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tarjoaa tietoa koulujen vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Tiedot tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelua ja kehittämistä kouluissa sekä antavat valmista tietopohjaa oppilashuollon toteutumisen seurantaan ja arviointiin.

******* 

TEAviisari: Grundskolornas verksamhet som främjar hälsa och välbefinnande har utvecklats i god riktning

Utbildningsstyrelsens och THL:s pressmeddelande

Under läsåret 2016–2017 har verksamhet som främjar välbefinnande, hälsa och gemenskap i grundskolorna utvecklats på många sätt i positiv riktning. Elevernas delaktighet och tillgången till elevvårdstjänster i skolorna har förbättrats. Verksamhet som främjar fysisk aktivitet under skoldagen har blivit vanligare och elever uppmuntras att röra på sig i skolarbetet.

Det här är resultat av den datainsamling som Utbildningsstyrelsen och Institutet för hälsa och välfärd har gjort, där man kartlägger det arbete som främjar hälsa och välbefinnande i grundskolorna. Uppgifterna för grundskolorna samlades in för sjätte gången och 2 047 skolor deltog (88 % av alla skolor i fasta Finland). Trots att utvecklingen i skolorna till en stor del har varit positiv, finns det också behov av utveckling.

Delaktigheten har förbättrats, vårdnadshavarnas engagemang bör ökas

Elevernas deltagande i planering, organisering och utveckling av skolans verksamhet har ökat under den tvååriga uppföljningsperioden. I ungefär två tredjedelar av skolorna har eleverna deltagit i planeringen av skolans lokaler, gård och skolmaten. En aningen större andel har fått vara med i utvärderingen av verksamheten och i utformningen av ordningsregler.

I nästan alla svarande skolors läroplaner (98%) har man beskrivit olika möjligheter att främja elevers och vårdnadshavares möjligheter att delta och påverka. När det gäller vårdnadshavarna behövs åtgärder, eftersom deras deltagande i planeringen eller utvärderingen av skolans verksamhet inte har ökat märkbart. Ökning har bara skett i deltagandet i utarbetandet av ordningsregler där knappt hälften av skolorna hade lyckats locka föräldrar att delta.

Skillnader i elevvårdsgruppernas praxis

Skolspecifika yrkesövergripande elevvårdsgrupper ansvarar för den allmänna elevvården i skolorna. De ämnen som elevvårdsgrupperna diskuterat var oftare förknippade med enskilda elevers problem än vid den förra datainsamlingen. Verksamhetens fokus bör utvecklas så att den svarar på behovet av elevvård i hela gemenskapen, eftersom enskilda elevers elevvård eller stöd för lärande och skolgång ska ordnas på annat sätt.

Tillgången till elevvårdstjänster har förbättrats och allt fler elever har möjlighet att få stöd av till exempel kurator eller psykolog. Tjänsterna är ändå inte tillgängliga för alla elever. 

Många skolor har lagt till motion i skoldagarna

Att utöka den fysiska aktiviteten under skoldagen var vanligare än två år tidigare. Mer än 80% av skolorna anser att deras skolgård är en inspirerande miljö för att röra på sig och den används också under andra tider än skoldagen. I nästan lika många skolor används gymnastiklokalerna också till annat än gymnastiklektioner. Hela två tredjedelar av skolorna har redan etablerat långa långa raster för fysisk aktivitet. 

Ytterligare information

• undervisningsrådet Kristiina Laitinen, Utbildningsstyrelsen, 029 533 1244, [email protected]
• undervisningsrådet Marjaana Manninen, Utbildningsstyrelsen, 029 533 1142, [email protected]
• undervisningsrådet Riia Palmqvist, Utbildningsstyrelsen, 029 533 1668,  [email protected]
• sakkunnig Kirsi Wiss, Institutet för hälsa och välfärd THL, 029 524 7705, [email protected]
• Teaviisari www.teaviisari.fi  
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2018. Tilastoraportti 12/2018. 15.5.2018

TEAviisari (www.teaviisari.fi) synliggör det arbete som görs i skolorna för att främja elevernas hälsa och välbefinnande samt erbjuder information om skolornas styrkor och utvecklingsområden. Uppgifterna stöder planeringen och utvecklandet av arbetet som främjar hälsa och välbefinnande i skolorna samt ger informationsgrund för uppföljning och utvärdering av elevvården.