Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Talon vesijohtoverkoston bakteeriyhteisöt paljastuvat uudella geenitutkimusmenetelmällä

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Talon vesijohtoverkoston bakteeriyhteisöt paljastuvat uudella geenitutkimusmenetelmällä

Tiedote.
Julkaistu: 09.05.2016 klo 14:20
Julkaisija: Satakunnan ammattikorkeakoulu

Talon vesijohtoverkostossa eläviin bakteeriyhteisöihin vaikuttavat monet vesijohtoverkoston ominaisuudet: veden lämpötila, putkiston materiaali, erilainen virtaama talon eri kerroksissa ja putkien sisäpinnoille kertyvä mikrobien muodostama biofilmi. Näitä juomaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin raumalaisessa ’eläväksi laboratorioksi’ rakennetussa toimistorakennuksessa. Vuonna 2011 valmistuneen talon vesijohtoverkostoon sijoitettiin näytteenottopisteitä ja biofilmin keräimiä. Osa vesijohdoista oli muovisia PEX-putkia ja osa kuparia.

Vesinäytteen ja sitä vastaavan biofilmin koko bakteerimassan ribosomaaliset geenit sekvensoitiin, eli kartoitettiin uuden sukupolven syväsekvensointilaitteella. Näin yhdestä näytteestä saatiin jopa satojatuhansia geenisekvenssejä käsittävä kirjasto, josta bakteerit ja bakteeriyhteisöt voitiin tunnistaa.

Journal of Applied Microbiology -lehden nyt julkaisemassa tutkimuksessa selvisi, että veden lämpötila ja vaihtuvuus muuttivat bakteeriyhteisön rakennetta. Esimerkiksi ympäristön mykobakteerit, joista osa voi aiheuttaa vastustuskyvyltään heikentyneille ihmisille infektioita, eivät viihtyneet toimistorakennuksen kuparisissa vesiputkissa yhtä hyvin kuin muoviputkissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL ja Vesi-Instituutti WANDERin tekemä yhteistutkimus.

Vain osa talousvesijärjestelmässä havaituista bakteereista oli aktiivisia, paljasti bakteerisolujen RNA:n uusi tutkimusmenetelmä. Vesijohtoverkoston läpi virranneesta suhteellisen runsaasta bakteerilajistosta osa tarttui kiinni vesiputkien sisäpinnoille ja muodosti biofilmiä. Tällaisia bakteereita olivat Sphingomonas spp., Methylobacterium spp., Limnohabitans spp. ja Rhizobiales -suvun tavanomaiset ja sinänsä harmittomat bakteerit.

Sen sijaan vesijärjestelmässä havaitut legionella-bakteerit olivat todennäköisesti inaktiivisia tai kuolleita ja tunnistettu legionella-laji oli sellainen, joka ei aiheuta ihmisille infektioita. Kun uusilla molekyylibiologisilla tekniikoilla tutkitaan talousveden bakteereja, tulisi erottaa kuolleet ja infektioita aiheuttavat bakteerit.

Vaikka toimistorakennuksen vesi oli hyvälaatuista, voi osa talousvesijärjestelmän mikrobeista kasvaessaan heikentää talousveden laatua. Haittojen ehkäisemiseksi kylmän veden tulisi olla mahdollisimman kylmää ja kuuman veden mahdollisimman kuumaa. Verkostoa suunniteltaessa tulisi välttää umpiperiä, jossa vesi ei vaihdu.

Ympäristömikrobiologiassa on perinteisesti keskitytty tutkimaan tiettyjen mikrobilajien esiintymistä näytteissä. Tällöin jää huomaamatta iso osa ympäristössä läsnä olevista muista mikrobeista ja niiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Mikrobiologiset analyysitekniikat kehittyvät tällä hetkellä erittäin nopeasti ja syväsekvensointi on lisännyt valtavasti yksittäisestä näytteestä saatavan tiedon määrää.

Jatkossa syväsekvensointi voi korvata monia nykyisiä yksittäisiä mikrobiologisia analyyseja ja lisätä kustannustehokkuutta sekä muuttaa käsitystämme ympäristön mikrobialtistumisesta.

 

Lähteet:

Inkinen, J., Jayaprakash, B., Santo Domingo, J. W., Keinänen-Toivola, M. M., Ryu, H. and Pitkänen, T. Diversity of ribosomal 16S DNA- and RNA-based bacterial community in an office building drinking water system. Journal of Applied Microbiology, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jam.13144/full.

Teknologiatalo Sytyttimen täyden mittakaavan veden tutkimusverkosto>>

 

Lisätietoja

Tarja Pitkänen

erikoistutkija

puh.  029 524 6315

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

etunimi.sukunimi@thl.fi

 

Minna Keinänen-Toivola

projektipäällikkö

puh. 044 7103063

Satakunnan ammattikorkeakoulu, Teknologia -osaamisalue

Vesi-Instituutti WANDER

etunimi.sukunimi@samk.fi

 

Jenni Inkinen

tohtorikoulutettava

Aalto-yliopisto

etunimi.sukunimi@aalto.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on 6300 opiskelijan ja yli 400 asiantuntijan monialainen, kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Toimimme Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

SAMKissa voi suorittaa AMK-tutkintoja ja ylempiä AMK-tunkintoja neljällä eri osaamisalueella: hyvinvointi ja terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia sekä teknologia

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa harjoitetaan osaamisalueilla, ja se kuuluu olennaisena osana kaikkiin tutkintoihin.

Kuvia SAMKista (vapaa käyttöoikeus). Kotisivut samk.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs