Eduskuntavaalien alla eri ryhmät pyrkivät nostamaan esille yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Lisänsä keskusteluun tuovat viimeaikaiset tutkimustulokset koulutuksen saralta ja huoli suomalaisen koulujärjestelmän tuottamasta osaamisen tasosta. Erityinen huoli on kohdistettu PISA-tulosten laskuun, mutta huolestuttavin ilmiö on peruskoulujärjestelmän pettäminen oppilaiden taustojen erojen tasoittajana. Peruskoulun tavoitteena oli luoda samanlaiset osaamisen kehittämisen ja osoittamisen mahdollisuudet kaikille. Nyt on todettava, että olemme tilanteessa, jossa alueellinen ja jopa asutuskeskusten sisäinen koulusegregaatio on lisääntynyt.
Koulutuspuhessa on vähätelty kielitaidon merkitystä monipuolisten ammatti- ja työelämämahdollisuuksien edistäjänä, vaikka työelämä on kansainvälistynyt ruohonjuuritasolta johtoportaaseen ja kansainvälistyy edelleen muun muassa mahdollisen NATO-jäsenyyden myötä. Laajemman kielitaidon tulisi olla jokaisen kansalaisoikeus.
Suomelta puuttuu kansainvälinen kielistrategia. Tarvitaan tutkimustietoa ja toimenpiteitä, joilla turvataan monipuolisen kieltenopiskelun jatkumo. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään työllisyyttä ja pidempiä työuria. Työelämä tarvitsee kielitaitoista työvoimaa ja muun muassa EU kielitaitoisia virkamiehiä. Laadukas kieltenopetus edellyttää riittävää rahoitusta.
Jokaisella oppijalla tulee olla oikeus opiskella kieliä asuinpaikastaan riippumatta. Yhdenvertaisuus turvataan sillä, että yli 30000 asukkaan kunnissa koulutuksen järjestäjät velvoitetaan tarjoamaan useampaa A1-kieltä ja A2-kielen opetusta. A2-kielen opetus tulee aloittaa 3. luokalta. Oppilailla tulee olla aito mahdollisuus valita A1-, A2- ja B-kieliä. Kieltenopiskelun jatkumo tulee turvata. A2-kielen opetuksen toteuttamiseen tulisi olla korvamerkittyä valtionrahoitusta.
Korkeakoulujen todistusvalinnan pisteityksellä on suora vaikutus siihen, mitä aineita opiskellaan ja kirjoitetaan ylioppilastutkinnossa. Koska monipuolinen kielitaito on tärkeä työelämätaito, sen arvostuksen täytyy näkyä todistusvalinnan pisteityksessä.
Ylioppilastutkinnon kielikokeiden arvosanojen tulisi kertoa siitä, millaista osaamista kokelailla on. Taitotasoon linkitetyt yo-arvosanat antaisivat arvokasta tietoa siitä, millaista kielitaitoa lukiossa todellisuudessa on mahdollista hankkia.
SUKOL ry esittää myös ammatillisten perustutkintojen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen osaamisen tavoitetason linkittämistä Eurooppalaiseen viitekehykseen ja on huolissaan pakollisten kieliopintojen (3 osp + 1 osp) laajuuksista. Näin suppeilla opinnoilla opiskelijan kielitaidon kehittyminen jatko-opinnoissa tarvittavalle tasolle ei ole mahdollista. Asiaan halutaan kiinnittää huomiota, ja niinpä SUKOL järjestääkin 9.5.2023 paneelikeskustelun aiheesta ”Ammatti kielillä? Kielitaito työelämätaitona ja vaikuttamisen välineenä”.
Lisätietoja:
https://www.sukol.fi/vaalitavoitteet
I och med riksdagsvalet lyfter olika grupper fram ämnen som är viktiga i vårt samhälle. Som ett tillägg i diskussionen kommer de senaste forskningsrönen om vår utbildning och oron för den kunskapsnivå som vår skola ger. En speciell oro medför faktum att resultaten i PISA-undersökningarna har sjunkit, men det som är det mest oroväckande är att grundskolan misslyckas i att vara den aktör som ger alla elever en jämlik bas att stå på oberoende av bakgrund. Grundskolans målsättning var att ge alla elever samma möjligheter att tillgodogöra sig kunskaper. Nu är man tvungen att inse att vi befinner oss i en situation där en skolsegregation, utgående från region och till och med boendecentra, har ökat.
I diskussioner om skolan har man förminskat betydelsen av att språkkunskaper skulle vara en främjande faktor för goda yrkes- och arbetslivsmöjligheter, även om arbetslivet har blivit mer internationellt på alla nivåer, från gräsrotsnivå till ledningsgrupper. Internationaliseringen är en pågående process bland annat i och med ett möjligt NATO-medlemskap. Alla medborgare ska ha möjlighet att skaffa sig en bred språkkunskap.
I Finland saknas en internationell språkstrategi. Vi behöver forskning och åtgärder för att säkra en fortsättning av mångsidiga språkstudier. Med en god språkkunskap och en mångsidig utbildning främjar vi arbete och långa arbetslivskarriärer. Arbetsmarknaden behöver språkkunnig arbetskraft och bland annat EU-tjänstemän som behärskar språk. En högklassig språkundervisning kräver tillräcklig finansiering.
Varje elev ska ha rättighet att studera språk oberoende av bostadsort. Jämlikhet säkras bäst genom att utbildningsanordnare på orter med fler än 30 000 invånare ska erbjuda flera A1- och A-språk. Ett A2-språk ska man börja läsa på årskurs tre. En elev ska kunna välja språk på A1-, A2- och B-nivå. Man måste kunna säkra att språkstudierna fortsätter. För att kunna förverkliga studier i A2-språk ska det finnas öronmärkt statsfinansiering.
Högskolornas poängsättning vid urval har en dírekt inverkan på vilka ämnen som studeras och skrivs i studentexamen. Eftersom språkkunskap är en viktig arbetslivsegenskap, ska den också synas i poängsättningen till högskolor.
Studentexamensprovens vitsord ska berätta vilket kunnande den studerande har. Vitsorden i studentexamen ska ha en koppling till färdighetsnivåerna för att ge värdefull information om vilken kunskap man i verkligheten kan få i gymnasiestudierna.
SUKOL rf föreslår också att språkstudierna inom yrkesutbildningens grundexamen samt studierna i det andra inhemska språket ska knytas an till den europeiska referensramen för språk. SUKOL rf är också oroad för bredden av de obligatoriska språkstudierna (3 + 1 kompetenspoäng). Med så här lite språkstudier är det inte möjligt för den studerande att fortsätta språkstudierna till en behövlig nivå. Eftersom SUKOL rf vill fästa uppmärksamhet vid det här ordnar vi en paneldiskussion den 9 maj 2023 med rubriken ”Ammatti kielillä? Kielitaito työelämätaitona ja vaikuttamisen välineenä”, på svenska ”Ett yrke med språk? Språkkunskap som arbetslivsfärdighet och redskap för inflytande”.
Tilläggsinformation:
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1