Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI laatii keväällä 2020 perusopetuksen päättövaiheen ruotsin oppimäärien arvioinnit. Tuleva arviointi näyttää, miten B1-ruotsin varhentaminen näkyy oppilaiden osaamisessa. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on useasti kysynyt, miten tasa-arvoista opiskelu on, kun toisessa kunnassa opiskellaan perusopetuksessa B1-ruotsia 6 vuosiviikkotuntia ja toisessa 8 tuntia.
”On erittäin tärkeää, että osaamisen lisäksi KARVIn arvioinneissa selvitetään oppilaiden asenteita”, sanoo liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen. Vuonna 2008 tehty perusopetuksen päättövaiheen B1-ruotsin arviointi kertoi, että pojat suhtautuvat kielteisesti ruotsin kieleen oppiaineena, omaan menestymiseensä sen opiskelussa ja sen hyödyllisyyteen.
Karvin 9.4. julkistaman äidinkielen ja kirjallisuuden pitkittäisarvioinnin tuloksista käy ilmi, että asenteet ja osaaminen ruokkivat toisiaan. Tulosten pohjalta voidaan kysyä, miten voimakkaiden asenteiden muodostuminen tiettyjä oppiaineita kohtaa vaikuttaa oppilaan tulevaisuuteen. Äidinkielen arviointi antoi vahvan näytön siitä, että perusopetuksen päättövaiheen osaaminen ennakoi ylioppilaskoemenestystä.
Päätetäänkö oppilaan tulevaisuus jo peruskoulussa, jos myös ruotsin kielen peruskoulun arvosana selittää menestymistä ylioppilaskokeessa?
”B1-ruotsin opettajien viestien perusteella ruotsin opiskelusta yläkoulussa on tehty lähes mahdotonta vähäisen tuntimäärän takia. Meidän täytyy saada arvioinnin kautta tietoa onnistumisista ja tehdä konkreettisia kehittämisehdotuksia”, painottaa Karppanen.
Nationella centret för utbildningsutvärdering KARVI planerar och genomför år 2020 en utvärdering om inlärningsresultaten i B1-svenska i slutet av den grundläggande utbildningen. Den kommande utvärderingen visar hur tidigareläggandet av B1-svenska syns i elevernas kunnande. Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf har många gånger ifrågasatt hur jämlika studierna i B1-språk är, då vissa kommuner erbjuder 6 veckotimmar svenskundervisning, medan andra erbjuder 8 veckotimmar.
”Det är mycket viktigt att man förutom kunskap utreder elevernas attityd till språket i KARVIs utvärdering”, säger förbundets ordförande Sanna Karppanen. Utbildningsstyrelsen utvärderade i april 2008 inlärningsresultaten i B-svenska i slutet av den grundläggande utbildningen och resultaten visade att pojkarna förhåller sig negativt till svenska som läroämne, till sin framgång i studierna i svenska och till nyttan med läroämnet.
KARVIs longitudinella utredning i modersmål och litteratur, som publicerades 9.4.2019 visar att attityd och kunskap stöder varandra. På basen av resultaten kan man fråga sig hur starka åsikter gentemot vissa ämnen påverkar elevens framtid. Utvärderingen i modersmål gav starka indikationer på att kunskaperna i slutskedet av grundskolan är riktgivande med tanke på studentskrivningarnas resultat.
Avgörs elevernas framtid redan i grundskolan ifall kunnandet i slutskedet av grundskolan ger en fingervisning till studentexamensresultaten?
”På basen av information av svensklärarna som undervisar B1-svenska, är det näst intill omöjligt att studera svenska i grundskolan på grund av den låga timresursen. Från utvärderingen måste vi få information om lyckade inlärningsresultat och konkreta förbättringsförslag”, betonar Karppanen.
Lisätietoja: Sanna Karppanen, p. 0405114062
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 36 yhdistystä, 4200 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1