Eduskunta käsittelee parhaillaan puolustusselontekoa. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola korostaa tarvetta vahvistaa sodan ajan joukkojemme vahvuutta niin, että paikallispataljoonien määrää lisätään kolmeen pataljoonaan per maakunta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että paikallispataljoonat kyetään perustamaan nopeasti.
- Paikallispataljoonien määrän lisäämisen lisäksi niiden nopea kutsuminen saattaa olla kriisin lopputuloksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Ehdotankin, että niiden toimintaan voisi hakea mallia vapaapalokuntien toiminnasta, jossa joukko saadaan jalkeille mieluummin minuuteissa kuin päivissä.
Paikallispataljoonien tehtävänä on valvoa alueita, suojata kohteista, perustaa muita sodan ajan yksiköitä sekä tukea muita viranomaisia.
Rovaniemellä tänään puhunut Ilpo Pohjola muistutti myös siitä. että monesta Euroopan valtiosta poiketen Suomessa vapaaehtoistoiminnalla ja -koulutuksella on suuri merkitys puolustusjärjestelmämme toimivuuden kannalta. Pohjolan mukaan vapaaehtoistoiminnan laajuutta kuvastaa hyvin mm. Reserviläisliiton ampumatoiminnan volyymi.
- Viime vuonna Reserviläisliiton jäsenyhdistysten tilaisuuksissa ammuttujen laukausten määrä ylitti 2,2 miljoonaa, joka on lähes puolet Puolustusvoimissa vuosittain ammuttavasta laukausmäärästä.
Noin kolmasosa laukauksista ammuntaan sovelletussa reserviläisammunnassa, jossa käytetään laajasti puoliautomaattisia reserviläiskivääreitä. Pohjola toivoo, että tämä otetaan huomioon EU:n ampuma-asedirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön vietäessä.
- Ampumatoiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vasta valmistunut EU:n asedirektiivin maanpuolustuspoikkeama implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisimman järkevästi ja käytännön läheisesti sekä reserviläisiä ja muita ammunnan harrastajia kuunnellen.
Alkuperäinen muutosesitys olisi kieltänyt puoliautomaattikiväärit yksityishenkilöitä mutta direktiivin käsittelyn aikana sinne lisätiin ns. maanpuolustuspoikkeama, joka antaa mahdollisuuden myöntää lupia jatkossakin puolustukseen liittyvistä syistä. Pohjola muistutti Lapin Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa sunnuntaina siitä, että asedirektiivin maanpuolustuspoikkeama on pitkälti Reserviläisliiton ja muiden maanpuolustusjärjestöjen edunvalvontatyön tulosta. Työ jatkuu yhä.
- Reserviläisliiton tekemä aktiivinen edunvalvontatyö jatkuu edelleen yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa toimivan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
Vuonna 1957 perustettuun Lapin Reserviläispiiriin kuuluu 15 paikallista reserviläisyhdistystä, joissa on noin 1.400 henkilöjäsentä. Lisätietoja puheenjohtaja Ilpo Pohjolalta, puh. 0400 182 700 tai s-posti [email protected]
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 341 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1