Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Opinnäytetyö: Suomenlammas on kilpailukykyinen muun rotuisten lampaiden kanssa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Opinnäytetyö: Suomenlammas on kilpailukykyinen muun rotuisten lampaiden kanssa

Tiedote.
Julkaistu: 05.03.2014 klo 13:15
Julkaisija: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevan Samu Ovaskan helmikuussa 2014 valmistuneesta opinnäytetyöstä "Suomenlampaan profiili lammastuotannossa" käy ilmi, että suomenlammas pystyy kilpailemaan kannattavuudessa muun rotuisten lampaiden kanssa. Ovaska teki tutkimusta lammaskasvattaja Riina Suomiselle, joka on laajentamassa lammastuotantoaan ja miettii, mitä lammasrotuja alkaisi kasvattaa.

Suomenlampaan kokonaislihantuotanto uuhta kohden oli Ovaskan tutkimuksessa suurempi kuin muun rotuisilla uuhilla. Tämä johtui siitä, että suomenlammasuuhet saivat keskimäärin suuremman vuonuekoon kuin muun rotuiset uuhet. Suomenlammasuuhien keskimääräinen vuonuekoko oli noin 2.4 karitsaa karitsointia kohden, kun muun rotuisilla uuhilla keskimääräinen vuonuekoko oli noin 1.7 karitsaa karitsointia kohden. Tutkimuksen kokonaislihantuotanto uuhta kohden oli suomenlampailla noin 41,4 - 54,0 kiloa. Muun rotuisilla lampailla kokonaislihantuotanto uuhta kohden oli 30,6 - 41,4 kiloa. Kun lihanmyynnin kokonaistuloista vähennettiin karitsakohtaiset rehukustannukset, suomenlammas sijoittui kannattavuudeltaan suunnilleen samalle tasolle kuin muun rotuiset lampaat. Kun otetaan huomioon suomenlampaille oikeutettu alkuperäisrotutuki, suomenlammas osoittautui kannattavammaksi.

Villantuotanto osana lammastuotantoa

Ovaskan tekemästä tutkimuksesta kävi ilmi myös, että suurin osa lammastiloista on kiinnostuneita hyödyntämään lampaasta saatua villaa ja taljoja. Moni tutkimuksen lampuri koki villan markkinoinnin lisäävän kannattavuutta ja halusi panostaa myös villantuotantoon.

Suurin osa tutkimuksen tiloista teetti lampaiden villan suoraan langoiksi kaupallisella kehräämöllä. Tällöin villan teettäminen langoiksi maksoi noin 40 euroa lankakiloa kohden, kun langan myyntituloja kertyi lankakiloa kohden noin 100 - 150 euroa. Osa tutkimuksen tiloista myi villansa suoraan raakavillana kehräämölle, tällöin hintaa kertyi noin 0,5 - 2,5 euroa villan laadusta riippuen.

Suomenlampaan villa haluttua

Tutkimuksessa selvisi, että kehräämöt ovat erityisen kiinnostuneita suomenlampaanvillasta. Suomenlampaan villaa on lukuisissa eri väreissä, jolloin villaa ei tarvitse värjätä keinotekoisesti.

Lisätiedot

Samu Ovaska, sp. samu-seppo.ovaska(a)student.hamk.fi

Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. tiedotus@hamk.fi, p. (03) 6461 (vaihde)

www.hamk.fi

HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.

www.fuas.fi

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs