Strategiasta johdettavat mittaristot ovat osa julkishallinnon johdon raportointia. Kuudessa kymmenestä Suomen asukasluvultaan suurimmasta kunnasta mittaristot ovat mukana raportoinnissa. Mittaamiseen liittyy kuitenkin haasteita.
Tähän tulokseen päätyi Sirpa Seppänen perehtyessään kuntien raportointiin tradenomitutkintoon liittyvässä opinnäytetyössään keväällä 2014. Seppänen opiskelee liiketalouden koulutusohjelmassa Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Seppänen etsi hyvän raportin mallia ja käytänteitä suurten kuntien alkuvuonna 2013 netissä julkaisemista strategisista raporteista. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat kuntien strategia-asiakirjat. Tutkimuksen tavoitteena oli Kuhmon kaupungin johdon raportoinnin kehittäminen sekä julkishallinnossa käytössä olevien mittarien soveltuvuus kohdeorganisaatioon.
Yrityspuolella pitkään käytössä ollut strategiasta johdettu mittaamisen malli on kunnissa otettu käyttöön vasta 2000-luvun alkupuolella. Balanced Scorecardin pohjalta on kehitetty julkishallintoon sopivampi tasapainoisen onnistumisen malli. Mallissa toiminta-ajatus strategisine vastuineen yhdessä vision kanssa ovat strategian perusta. Strategiset näkökulmat perustuvat tuloksellisuuteen, laatuun sekä henkilöstön osaamiseen kilpailutekijöinä. Kriittiset menestystekijät perustuvat strategisiin näkökulmiin, ja niissä onnistuminen vaikuttaa organisaation menestymiseen niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä.
Mittaamisen haasteet
Tutkimuksessa mukana olleiden kuntien strategiset näkökulmat ovat hyvin samankaltaiset. Talouden lisäksi elinvoimaan ja kilpailukykyyn, hyvinvointiin ja palvelujen tarjontaan sekä ympäristöön liittyvät näkökulmat toistuvat kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla kunnilla. Strategisten tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittaristot ovat myös samankaltaisia. Käytetyistä mittareista osa kuvaa tavoitteita tai keinoja, kun pitäisi mitata laatua tai määrää. Mittarit pitäisi laatia kunnan omat vahvuudet ja erityisyys huomioon ottaen eikä kopioimalla toisten kuntien mittareita.
Opinnäytetyössä haastateltu Kuhmon kaupungin talousjohtaja toteaakin, että julkisella sektorilla mittaamisen kulttuuri on vielä nuorta verrattuna yritysmaailmaan. Hän arvioi mittaamisella johtamisen onnistuvan myös julkisella sektorilla, mutta se edellyttää erityistä osaamista mittariston laadinnassa ja tavoitteiden selventämistä koko organisaatiolle, ei pelkästään johdolle. Tutkimuksen johtopäätöksenä Seppänen toteaa, että muiden kuntien mittareita kannattaa seurata vain vertailutietojen löytämiseksi tavoitearvoja määriteltäessä. Toisaalta valtion kunnille asettamien velvoitteiden valossa kuntien taloudellinen liikkumavara on rajallinen. Työtä tehdään käytettävissä olevilla resursseilla mittaristoon liittyvistä puutteista huolimatta.
Lisätietoja:
Sirpa Seppänen, sirpa.h.seppanen(a)student.hamk.fi
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1