Opettaja, muistatko sen sähköpostin, jolla rehtori ilmoitti, että tästä eteenpäin tunnit hoidetaan etänä? Tunsitko, että nyt ollaan jännän äärellä vai tekikö mieli vetäytyä viltin alle kesää odottelemaan? Muistatko ensimmäisen etäkokouksen oppilaiden kanssa, taustahälinät, jäätyilevät kamerakuvat ja päällekkäin puhuvat äänet? Muistatko sen oppilaan, joka väitti pystyvänsä keskittymään opetukseen paremmin, kun pelaa samalla Fortniteä? Tai sen toisen, joka ei koko etäkoulun aikana tehnyt yhtään tehtävää? Muistatko sen opettajakollegan, joka oksensi kolmen viikon tehtävät viestillä kotiväelle ja häipyi itse Leville nauttimaan keväthangista? Tai sen tunnollisemman tyypin, jonka 24/7 piipittävät notifikaatiot ja loputtomat läksyntarkastukset ajoivat ennenaikaiselle kesälomalle?
Muistatko? Tämä etäopetuksen tulikaste tapahtui niihin aikoihin, kun paljas asfaltti alkoi hiljalleen paljastua lumipeitteen alta. Nyt historia toistaa itseään, mutta tällä kertaa etäopetus ei yllätä opettajia housut kintuissa. Kulunut vuosi on antanut mahdollisuuksia harjoitella ja kouluttautua, kerätä työkaluja, toimintamalleja ja etätehtävävinkkejä. Monessa koulussa on suunnitelma ollut valmiina pöytälaatikossa odottamassa hallituksen tai AVI:n mahtikäskyä. Toisaalla etäopetusta on jouduttu harjoittelemaan pitkin vuotta.
Miten aiot valmistella oppilaita ennen etäopetusta? Millaiset pelisäännöt aiot määritellä? Miten aiot jakaa tehtäviä ja seurata niiden etenemistä? Miten varmistat, että kaikki pysyvät mukana ja osallistuvat? Miten tuet oppilaiden arjen ja opiskelun rutiineja? Miten aiot kerätä materiaalia arvioinnin tueksi?
Vaikka tilanne on jo harmillisen tuttu, se haastaa silti sekä opettajaa että oppilasta. Qridillä työskennellessäni olen päässyt kurkistamaan opettajan poikkeusvuoden arkeen eri puolilla Suomea ja havaintoni on, että repaleisen lukuvuoden jäljiltä moni opettaja työskentelee jo nyt äärirajoilla. Osa kunnista ja kouluista on satsannut opettajien hyvinvointiin, koulutukseen ja työkaluihin enemmän kuin toiset. Pääosin kunnissa tehdään jämeriä päätöksiä ja vedenpitäviä suunnitelmia, mutta on paikkakuntia ja kouluja, joissa väsynyt opettaja ei saa juurikaan tukea etäopetukseen. Myös oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa. Yhteen luokkaan on ostettu laajat digitaaliset materiaalit, tehokkaat oppimisalustat ja viimeistä huutoa olevat läppärit. Toisaalla oppilaat venyttävät syksyllä jaettua pyyhekumia ja säästävät puoliksi kulutettua lyijykynää.
Osa tämän lukuvuoden tarinosta on varsin huolestuttavia. Toivon, että jokainen niistä tulee kuulluksi ja tulevaisuuden päätöksenteon tueksi piirtyy todenmukainen kuva siitä, miten vaihtelevissa olosuhteissa Suomen kouluissa on opiskeltu. Ellei suomalaisen opettajan osaaminen ja ammattietiikka olisi näin korkealla tasolla, koronavuoden jälkiä jouduttaisiin paikkaamaan vielä pitkään. Kaikeksi onneksi vaikuttaa siltä, että vaihtelevissakin olosuhteissa opettajat ovat pysyneet pääosin uskollisena perustehtävälleen, oppimisen tukemiselle.
Toivotan kaikille Suomen opettajille voimia ja jaksamista alkavaan etäkouluarkeen ja kannustan oppilaita opiskelemaan tunnollisesti ja ahkerasti vaikka opettajan valvova silmä ei tavoitakaan kaikkea, mitä kotikoulussa tapahtuu. Painakaa tähtihetket, vaikka harvalukuisetkin, mieleenne, koska tästä lukuvuodesta riittää kerrottavaa lapsenlapsille.
Markus Packalén on luokanopettaja, joka työskentelee oppimisen ja arvioinnin asiantuntijana Qridi Oy:llä.
Qridi Oy on suomalainen oppimista rakastava yritys, jonka visiona on parantaa miljoonien ihmisten itsetuntemusta. Asiakkainamme on niin kouluja, työyhteisöjä kuin urheiluseurojakin. Tuotteinamme on Qridi-sovellus sekä oppimiseen ja jatkuvaan arviointiin liittyvät koulutukset ja luennot.
Qridin verkkosivut: www.qridi.fi
Esittelyvideo suomeksi (1min): https://www.youtube.com/watch?v=2-G-jfqzLYA
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1