Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Nuorisotakuu - nuorten apu vai hallintotiikeri

Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK)

Nuorisotakuu - nuorten apu vai hallintotiikeri

Tiedote.
Julkaistu: 29.08.2013 klo 08:51
Julkaisija: Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK)

Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisema Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa -julkaisu nostaa esille huolen siitä, että Nuorisotakuu ei tavoita huonoimmassa asemassa olevia nuoria. Tieto kouluttamattomien ja työttömien nuorten elämäntilanteista uhkaa hukkua poliittisen puheen ylevien tavoitteiden alle.

Nuorten syrjäytymisestä on viime aikoina puhuttu paljon ja siihen on myös puututtu vahvasti. Hallituksen vuoden alussa aloittama nuorisotakuu pyrkii takaamaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan. Lisäksi nuorisotakuuseen kuuluu koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan (www.nuorisotakuu.fi).

Nuorten syrjäytymistä koskeva keskustelu verhoutuu kuitenkin usein taloudellisiin ja työvoimalähtöisiin tavoitteisiin. Poliittisessa puheessa korostuu selkeästi huoli nuorten yhteiskunnallisesta tuottavuudesta, vaikka nuorisotakuun tavoitteena on pidetty nuorten käyttämien palvelujärjestelmien uudistamista ja nuorten elämäntilanteen tukemista.

- Tärkeää olisi saada nuorille ennaltaehkäiseviä palveluja, tukea kouluasteelta toiselle siirtymisissä ja nuorten osallisuuden sekä aktiivisen kansalaisuuden tukea. Myös työelämään kiinnittymistä tulisi helpottaa matalan kynnyksen työskentelymahdollisuuksia avaamalla, yliopettaja Pekka Penttinen Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymästä Juveniasta sanoo.


Itäsuomalaisilla nuorilla hyvä koulutus mutta vaikeus löytää töitä

Itä-Suomessa on alueellisia erityispiirteitä, jotka selkeästi lisäävät nuorten syrjäytymisriskiä. Itä-Suomessa on tarjolla runsaasti koulutusmahdollisuuksia nuorille ja näitä mahdollisuuksia käytetään myös yli maakuntarajojen. Tälle kouluttautuneelle joukolle ei kuitenkaan ole vastaavassa laajuudessa tarjolla työtilaisuuksia, joten osalla nuorista on riski jäädä työttömäksi.

Kokonaisuutena nuorten poismuutto on voimakasta Itä-Suomesta ja alueella on Suomen heikoin huoltosuhde. Maakuntatasolla tilanne on pahin Etelä-Savossa. Itä-Suomen maakunnissa myös toimeentulotuen ja pysyvän sairaseläkkeen saaminen on keskitasoa yleisempää.

- Itäsuomalaiset nuoret löytävät hyvin paikkansa koulutuksessa ja uskovat kouluttautumisen edesauttavan työllistymistä. Tästä huolimatta osalla koulusta valmistuneista on vaikea työllistyä, varsinkin jos nuorten asenne marginaaliin jäämiseen on välinpitämätön. Juuri tässä elämänvaiheeseen tulisi nuorisotakuun tukea nuoria kokonaisvaltaisesti nuorten tilannetta ymmärtäen, Pekka Penttinen sanoo.

Tutkimusta itäsuomalaisista nuorista

Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa -raportti ja Itä-Suomen nuorisopuntari - katsaus nuorten hyvinvointiin Itä-Suomen maakunnissa 2010–2012 -tutkimus julkaistaan keskiviikkona 3.9.2013. Julkaisutilaisuus on osa Etelä-Savon kauppakamarin ja Etelä-Savon yrittäjien keskustelutilaisuutta Elämä on peliä – opintoja ja työtä vuorotellen.

Tilaisuudessa yliopettaja Pekka Penttinen luennoi itäsuomalaisista nuorista 3.9. kello 14.40–15.00, paikkana Mikkelin ammattikorkeakoulun Kampussali, A-rakennus, Patteristonkatu 3.

TIEDOTUSVÄLINEET HUOMIO! Pekka Penttinen on sovittavissa haastatteluun myös 3.9. aamulla kello 9.00–10.00 Mikkelin ammattikorkeakoululla.


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Pekka Penttinen, yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 829 8471, pekka.penttinen@mamk.fi
mamk.fi/juvenia

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs