Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman lämpimän kouluruoan joka päivä. Monessa muussa maassa koululaisten ruokien maksajaksi päätyvät lasten vanhemmat tai oppilaiden mukaan pakataan koulueväät.
Osassa maita valtio tai kunnat saattavat tukea kouluruokailua jollakin osuudella. Lisäksi kouluruokailua järjestään erilaisten kouluruokailuohjelmien avulla, erityisesti kehitysmaissa. Esimerkiksi YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP) auttaa 71 maan hallitusta järjestämään kouluruokailua yli 18 miljoonalle lapselle.
Suomen kouluruokajärjestelmä on ainutlaatuinen: mukana ovat valtio, kunnat, yliopistot, yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt. Yhteistyöllä pidetään yllä kustannustehokasta ja kestävää järjestelmää, joka tarjoaa päivittäin ravitsevaa, maistuvaa ja monipuolista ruokaa yli 800 000 lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle.
Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat koonneet nyt ensimmäistä kertaa Suomen kouluruokailua koskevat ohjeistukset yksiin kansiin School Meals for All -julkaisuun (suomeksi ”Kouluruokaa kaikille”). Julkaisulla halutaan vastata kansainväliseen kiinnostukseen Suomen järjestelmän erityispiirteitä kohtaan.
– Kiinnostus suomalaista kouluruokailumallia kohtaan on kasvanut selvästi ulkomailla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että erilaisia tutustumiskäyntejä järjestetään ahkeraan ja kyselyjä kouluruokailuun liittyvistä aiheista tulee aiempaa enemmän, kertoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.
Julkaisussa pureudutaan siihen, miten kouluruokailu on järjestetty hallinnollisesti, mitä ruoalta ja ruokailutilanteilta vaaditaan sekä avataan Suomen pitkästä kokemuksesta kertyneitä parhaita kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Mukana on myös esimerkkejä siitä, miten kouluruokailu on järjestetty viidessä suomalaisessa kunnassa.
Suomessa kouluruokailun järjestäminen on alkanut hyväntekeväisyyden kautta jo 1800-luvulla. Laki maksuttomasta kouluruokailusta säädettiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa vuonna 1943 – sota-aikana. Maksutonta kouluruokailua alettiin tarjota kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille viiden vuoden siirtymäajan jälkeen 1948 – joten perinne on jatkunut katkeamattomana nyt jo yli 70 vuotta.
Sodan jälkeinen köyhyys, evakkojen asuttaminen ja sotaorvoista huolehtiminen on tuttua monelle nykyiselle kehitysmaalle, joille Suomen tarina voi toimia arvokkaana esimerkkinä.
Kouluruokailun käytännöt ja lautasilla oleva ruoka elävät ajassa. Kouluruokailua kehitetään jatkuvasti yhteistyössä oppilaiden kanssa esimerkiksi muutamalla ruokalistoja oppilaiden antaman palautteen mukaan.
Yhteistyöstä, osallisuudesta ja ravitsemuskasvatuksesta on tullut osa kouluruokailulle asetetuista, oppimista edistävistä kansallisista tavoitteista. Ruokailutilanteet tarjoavat mahdollisuuden jakaa kouluissa tietoa esimerkiksi eri maiden ruokakulttuureista, terveellisestä ravinnosta ja hyvistä ruokailutavoista.
– Suomessa kouluruokailu koetaan valtion tasolla tärkeäksi ja sitä kehitetään jatkuvasti. Ilmainen kouluruoka on ollut yksi avaintekijöistä siinä, että Suomesta on kasvanut vahva osaamiseen ja koulutukseen nojaava yhteiskunta. Suomella on mallimaana vastuu edistää kouluruokailun merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä niin, että kouluruokailu voitaisiin nähdä kaikkialla tehokkaana työvälineenä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteisöllisyyden parantamiseksi.
Keskiviikkona 5.6. Opetushallituksen kouluruokailufoorumiin kerääntyy alan asiantuntijoita keskustelemaan siitä, miten suomalaisella kouluruokailumallilla voidaan edistää kansallisia tavoitteita ja globaalia oppimista.
– Kaikki syö 2020 -tilaisuudessa esitellään paitsi tämä julkaisu myös Opetushallituksen tarjoamia keinoja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi kouluruokailun saralla. Oppijoiden hyvinvoinnin globaali kehittäminen tukee myös Opetushallituksen kansallisia keskeisiä vaikuttamistavoitteita, jotta oppijoilla ympäri maailmaa olisi mahdollisuus syödä ja oppia yhdessä, Manninen päättää.
Selvitys on vapaasti ladattavissa ulkoministeriön ja Opetushallituksen sivuilta. Tutustu julkaisuun (englanniksi): https://beta.oph.fi/en/statistics-and-publications/publications/school-meals-all
Marjaana Manninen
opetusneuvos
+358 29 533 1142
[email protected]
.....
Finland och Sverige är fortfarande de enda länderna i världen där staten garanterar en avgiftsfri varm skolmåltid varje dag. I många andra länder får föräldrarna betala elevernas skolmåltider själva eller packa med lunch åt barnen.
I en del länder bidrar staten eller kommunen med ekonomiskt stöd för skolbespisningen. Skolbespisning ordnas också med hjälp av olika skolmåltidsprogram, i synnerhet i utvecklingsländerna. Till exempel Förenta Nationernas Världslivsmedelsprogram (WFP) hjälper regeringarna i 71 länder att ordna skolmåltider för fler än 18 miljoner barn.
Skolbespisningssystemet i Finland är unikt: det omfattar såväl staten, kommunerna, universiteten, den privata sektorn och medborgarorganisationerna. Med hjälp av samarbetet upprätthåller man en kostnadseffektiv och hållbar verksamhet som dagligen serverar näringsrik, smaklig och mångsidig mat till fler än 800 000 barn, elever och studerande.
Utrikesministeriet och Utbildningsstyrelsen har för första gången sammanställt anvisningarna som berör skolbespisningen i Finland som en gemensam publikation med namnet School Meals for All (”Skolmåltider åt alla”). Med publikationen vill man svara på det intresse som man på internationell nivå visat gentemot det finländska systemets särdrag.
– Intresset för den finländska skolmåltidsmodellen har tydligt ökat utomlands. Det här syns till exempel i att man kontinuerligt kommer till Finland på olika studiebesök och att vi i högre grad än tidigare får frågor som berör skolbespisningen, berättar undervisningsrådet Marjaana Manninen från Utbildningsstyrelsen.
Publikationen tar fasta vid hur skolbespisningen har ordnats rent administrativt och vilka krav det finns vad gäller maten och måltidstillfällena. I publikationen har man också samlat de bästa verksamhetssätten som framkommit under de många år Finland har haft avgiftsfri skolbespisning. Den innehåller också exempel på hur skolmåltiderna ordnas i fem olika finländska kommuner.
I Finland har skolmåltiderna fått sin början redan på 1800-talet i form av välgörenhetsverksamhet. Finland var det första landet i världen att få en egen lag om avgiftsfria skolmåltider år 1943. Efter en övergångsperiod på fem år började man år 1948 servera avgiftsfria skolmåltider åt alla läropliktiga elever. Den här traditionen har nu levt vidare i mer än 70 år.
Många av dagens utvecklingsländer känner igen de förhållanden som rådde i Finland efter kriget, fattigdom, bosättning av evakuerade områden och omhändertagande av barn som förlorat sina föräldrar. Finland kan fungera som ett viktigt exempel för dessa länder.
Praxisen i anslutning till skolmåltiderna och maten som serveras lever med tiden. Skolbespisningen utvecklas ständigt i samarbete med eleverna till exempel så att man gör ändringar i menyerna utifrån elevernas respons.
Samarbete, delaktighet och näringsfostran har blivit en del av de nationella målen som ställts upp för skolbespisningen och som syftar till att främja lärandet. Måltiderna i skolan ger möjlighet att lära sig om till exempel matkulturer i andra länder och en hälsosam kost samt ett gott bordsskick.
– I Finland ses skolmåltiderna som viktiga på nationell nivå och verksamheten utvecklas kontinuerligt. Avgiftsfria måltider i skolan är en av nyckelorsakerna till att Finland har blivit ett starkt samhälle som grundar sig på kunnande och utbildning. Finland föregår som ett exempel för andra länder och har således ansvar för att främja skolbespisningens roll i det internationella samarbetet så att skolmåltiderna ses som ett effektivt sätt att förbättra elevernas och de studerandes välbefinnande, kunnande och gemenskap.
Onsdagen den 5 juni ordnar Utbildningsstyrelsen ett skolmåltidsforum som samlar sakkunniga från olika områden för att diskutera hur den finländska modellen kan användas för att främja nationella mål och globalt lärande.
– Vid evenemanget Kaikki syö 2020 (”Alla äter 2020”) presenteras förutom den färska publikationen även olika möjligheter som Utbildningsstyrelsen erbjuder för att stärka samarbetet kring skolbespisningen. Ett av Utbildningsstyrelsens centrala effektmål är att utveckla elevernas och de studerandes välbefinnande även på internationell nivå, vilket skulle innebära att alla elever runtom i världen skulle ha möjlighet att äta och lära sig tillsammans, avslutar Manninen.
Ytterligare information:
Utredningen kan laddas ner på Utrikesministeriets och Utbildningsstyrelsens webbplatser (https://beta.oph.fi/en/statistics-and-publications/publications/school-meals-all).
Marjaana Manninen
undervisningsråd
+358 29 533 1142
marjaana.manninen(at)oph.fi
*******
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
Utbildningsstyrelsen är ett ämbetsverk som verkar inom undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ansvarar för att utveckla utbildningen, småbarnspedagogiken och det livslånga lärandet samt för att främja internationalisering.
Opetushallituksen mediapalvelu palvelee arkisin klo 9–16.
Utbildningsstyrelsens mediatjänst betjänar vardagar kl. 9–16.
puh./tfn 0295 331 703
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1