Maahanmuuttajanuorten kotoutumisen jälkiseuranta puuttuu

Aikuisuuteen ahdistetut – yksintulleet omillaan

Suomeen on tullut yhteensä jo noin 4 000 alaikäistä, ilman huoltajaa olevaa turvapaikanhakijaa.  Tietoa on vähän siitä, miten he ovat pärjänneet ja mitkä seikat selviytymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet. Yksintulleet ovat ammattilaisten mukaan "sitkeitä sissejä", tottuneet huolehtimaan itsestään ja usein kronologista ikäänsä vanhempia. Silti he eivät ole ihan aikuisia, vaan tarvitsevat suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessaan riittävää ohjausta ja tukea.

Turun ammattikorkeakoulun HALATEN-projekti tukee alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. Maahanmuuttajanuorille järjestetään yhteistä toimintaa muun muassa sosionomi- ja toimintaterapiaopiskelijoiden kanssa.

Keinoja ja koulutusta kotouttamiseen

Siirtolaisuusinstituutti on toteuttanut tutkimuksen, jossa on haastateltu nuoria ja heidän parissaan toimivia ammattilaisia selvittäen heidän näkemyksiään nuorten tuen tarpeesta Suomessa.  Haastattelujen perusteella aikoinaan yksintulleet alaikäiset ovat olleet tyytyväisiä suomalaiseen vastaanottojärjestelmään ja he kokevat saaneensa riittävästi apua ja tukea. Tuen saanti kuitenkin vaihtelee Varsinais-Suomen alueella.

Turun AMK järjestää aiheesta tuleville ja nykyisille ammattilaisille koulutusta. Ensimmäinen koulutuspäivä

"Kohti ehjää aikuisuutta - Towards Healthy and Safe Adulthood”

toteutetaan osana Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen kansainvälisyysviikkoa tiistaina 1.4. klo 8.30–16.00 Ruiskadulla.  

Seminaarin tavoitteena on antaa tietoa monikulttuurisuudesta, maahanmuuttajanuorten kotoutumisen kokemuksista ja kotouttamisen mahdollisuuksista. Seminaarissa on mukana esiintymässä Musta Barbaari.

Nuorilla aktiivinen ote elämään – töiden saanti vaikeaa

– Yksin Suomeen tulleilla nuorilla vaikuttaisi olevan aktiivinen ote elämäänsä. Perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa vaikeaa, ja useimmat nuorista kaipaavat perhettään. Nuoret ovat tutustuneet suomalaisiin samanikäisiin opiskelun aikana, mutta läheisiä suhteita ei ole suuresti luotu.

Joukossa on monia hyvän koulutuksen saaneita,  pätevän vaikutelman antavia nuoria. Monien ongelmana on töiden löytäminen, vaikka yleensä kauemmin Suomessa olleet puhuivat hyvää suomea, toteaa Siirtolaisuusinstituutin vanhempi tutkija Krister Björklund.  

Lisätiedot:

Projektipäällikkö, päätoiminen tuntiopettaja Outi Arvola,
Terveys ja hyvinvointi, Turun AMK, [email protected]
puh. 040 3550 513