Rehtori Veijo Hintsanen puhui Hämeen ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa Evolla 7.9.2011.
”Uusi hallitusohjelma luo korkeakouluille erittäin kovat haasteet. Tavoitteena on nostaa Suomi osaamisen kärkimaaksi, vaikka taantuma leikkaa käytettävissä olevia resursseja. HAMK vastaa haasteisiin toiminnan rajulla uudistuksella. Voimme kääntää muutoksen mahdollisuudeksi niin, että pärjäämme paremmin kuin useimmat muut ammattikorkeakoulut.
Hallitusohjelman haasteet
Hallitusohjelmalla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Ohjelmaan on kirjattu sekä ammattikorkeakoulujen hallinnon että rahoitusjärjestelmän uudistukset, jotka edellyttävät samalla ammattikorkeakoululainsäädännön uudistamista. Ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy kokonaan valtion vastuulle, ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä yliopistojen tapaan. Tämä muutos purkaa nykyiset ylläpitäjäjärjestelmät ja tuo lakisääteisesti oleellisia muutoksia ammattikorkeakoulujen hallitusten kokoonpanoihin ja tehtäviin.
Suunnitelmien mukaan uusi amk-lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2014. Jo sitä ennen otetaan käyt-töön ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen sähköinen opiskelijahakujärjestelmä, johon liittyy suuria muutoksia myös hakukohteiden koossa ja määrässä.
Eniten muutoksia sekä toiminnan laajuuteen että toimintatapoihin aiheuttavat hallitusohjelman säästötavoitteet, joissa on etenkin ammattikorkeakoulujen rahoitukseen kohdistettu käsittämättömän suuria leikkauksia. Hallitusohjelmakauden aikana ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikataan asteittain siten, että vuonna 2015 rahoitus on noin 120 M€ aiemmin suunniteltua pienempi eli leikkaus on noin 13 % ammattikorkeakoulujen kokonaisbudjetista. Vaikka leikkaukset toteutetaan vaiheittain vuosina 2013–2015, ne tulevat aiheuttamaan merkittäviä supistuksia koulutusmäärissä sekä karsintaa koulutusohjelmatarjonnassa ja toimipisteverkostossa.
Tästä aiheutuu kovia haasteita toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle jo vuoden 2012 osalta, vaikka rahoitusleikkaukset eivät sitä vuotta vielä koskekaan. Korkeakoulutus on pitkäjänteistä työtä, jossa muutosten läpivieminen kestää parhaimmillaankin viisi vuotta.
Ammattikorkeakoulujen toiminnan tuloksellisuus
Säästöjen kohdentaminen näin rajusti ammattikorkeakouluihin on niiden toiminnan tuloksellisuutta vasten tarkasteltuna yllättävää ja vaikeasti ymmärrettävää:
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen tilastojen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2010 suorittaneista nuorista 87 prosenttia työllistyy tämän vuoden loppuun mennessä. Vastaavat luvut ovat toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa 66 % ja yliopistojen maisteritutkinnoissa 86 %. Ammattikorkeakouluista siirrytään työelämään runsaat kaksi vuotta aiemmin kuin yliopistoista, mikä vastaa yleisiin työuran pidentämistavoitteisiin.
Ammattikorkeakoulut tuottavat myös määrällisesti suurimman osan korkeakoulutetuista: 2010 ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 20 500 ja yliopistojen maisteritutkintoja 14 400. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja suoritettiin 43 500. Yksikköhinnaltaan amk-tutkinnot ovat näistä kaikkein edullisimpia.
Korkeakoulutuksen resursoinnissa ammattikorkeakoulut ovat selvästi jäljessä yliopistosektorista, vaikka otettaisiin huomioon yliopistojen perustutkimustehtävä ja tohtorikoulutus. Ammattikorkea-kouluissa on kolmannes yliopistojen henkilöstömäärästä, ja niiden julkinen rahoitus on puolet yli-opistojen saamasta.
Hallitusohjelman koulutussektoria koskevat leikkaukset ovat kriittisiä suhteessa tavoitteenasette-luun. Ammattikorkeakoulut ovat erityisen huolissaan osaamisen ja jatkuvuuden sekä perusturvan varmistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa maailmantalouden kasvavien uhkakuvien edessä.
Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden 14 prosentin taso on kasvanut prosenttiyksiköllä vuodessa, vaikka työllisyys muutoin on parantunut. Hallituksen lupaama nuorten yhteiskuntatakuu on perusteltu vastaus tähän ongelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti ”jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta”.
Tehokkain tapa nuorten syrjäytymisen estämiseen on koulutus, ja korkeakoulutuksessa erityisesti ammattikorkeakouluilla on tässä asiassa aluevastuu. Ammattikorkeakoulut tukevat laajemminkin koulutuksella ja TKI-toiminnalla sekä alueiden kilpailukykyä että sosiaalista koheesiota.
Hallitusohjelmaa emme tässä vaiheessa kuitenkaan pysty enää muuttamaan. On siis elettävä sen linjausten mukaisesti, vaikka se kipeää tekeekin. Säästötoimet ja rakenteellisen kehittämisen paineet eivät tule kohdistumaan tasaisesti kaikkiin ammattikorkeakouluihin. On kuitenkin jokseenkin selvää, että myös HAMK on monellakin tavalla tässä prosessissa mukana joko yksin tai osana kolmen ammattikorkeakoulun FUAS-liittoumaa. Tässä tilanteessa liittouma tarjoaa paremmat lähtökohdat positiiviseen lopputulokseen pääsemiselle.
Uudet KT-keskukset vuonna 2012
HAMK vastaa omalta osaltaan hallitusohjelman asettamiin haasteisiin sekä koulutusohjelmaraken-teen että organisaation uudistuksilla. Uusi koulutus- ja tutkimuskeskusorganisaatio otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien. Uudistuksessa KT-keskusten lukumäärä pienenee ja samalla niiden koko kasvaa. Samalla luovutaan KT-keskusten paikkakuntasidonnaisuudesta, ja tavoitteena on saada kaikki HAMKin palvelut koko toiminta-alueen käyttöön.
Koulutusohjelmarakenne elää koko ajan. Työelämän tarpeet ja toiminnan tuloksellisuus ohjaavat tätä prosessia. Siihen liittyy myös työnjaon selkeyttäminen FUAS-liittouman sisällä koulutusohjelmien profiloinnin ja erikoistumiskohteiden määrittelyn muodossa.
FUAS-liittouma tuo hyötyä ja turvaa
Kolmen ammattikorkeakoulun, HAMKin, LAMKin ja Laurean, muodostaman FUAS-liittouman merkitys tulee rakenteellisen kehittämisen prosessissa kasvamaan: Strategisena liittoumana FUASiin kuuluvat ammattikorkeakoulut pystyvät yhteisvoimin kehittämään ja tehostamaan toimintaansa sekä toimimaan yksittäistä ammattikorkeakoulua vahvemmin myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa.
FUASilta odotetaan nopeita käytännön toimenpiteitä yhteisen strategiansa toteuttamisessa. Yhtei-nen opetustarjonta, yhteiset sähköiset järjestelmät, yhteinen laadunvarmistusjärjestelmä, yhteinen Graduate School, yhteiset kehittämishankkeet ja yhteinen TKI-toiminta ovat esimerkkejä liittoumassa etenevästä konkreettisesta kehittämistyöstä, jonka tulokset tulevat asteittain hyödyttämään sekä opiskelijoitamme että toimintaympäristöämme. Oikein toteutettuna FUAS on ratkaisu myös hallitusohjelman asettamiin haasteisiin.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti eilen 6.9. ammattikorkeakoulujen uudistamisesta. Tiedote on luettavissa OKM:n sivuilla.
Lisätietoja
rehtori Veijo Hintsanen, p. 03 646 4210
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti Visamäentie 35 A, PL 230 13101 Hämeenlinna sp. [email protected] p. (03) 6461 (vaihde)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1