Opetushallituksen ja THL:n yhteistiedote, julkaisuvapaa välittömästi
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on aiempaa paremmin käytettävissä psykologi- ja kuraattoripalveluja, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien opiskelijoiden saatavilla.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen syksyllä 2018 keräämistä tiedoista. Tiedonkeruussa kartoitettiin lukioiden ja ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteiden toimia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Opiskelijoilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tukea opintoihinsa ja oman hyvinvointinsa lisäämiseen, sillä kuraattori- ja psykologipalveluja on käytettävissä entistä kattavammin Suomen lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.
Lähes jokaisessa (99%) lukiossa oli tarjolla kuraattori- ja terveydenhoitajapalveluja lukuvuonna 2017–2018. Lääkäri- ja psykologipalvelut olivat käytettävissä noin yhdeksässä kymmenestä lukiosta (87% ja 91%).
Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa kuraattoripalvelut olivat vastaavana ajankohtana käytettävissä 96 prosentissa ja terveydenhoitajan palvelut 93 prosentissa toimipisteistä. Lääkärin palveluja tarjottiin noin neljässä viidestä ja psykologin palveluja noin viidessä kuudesta toimipisteestä (78% ja 85%).
Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäminen on kehittynyt lukioissa pääosin myönteisesti vuodesta 2007 lähtien. Vaikka opiskeluhuoltopalveluja on myös ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aiempaa paremmin käytettävissä, ei niitä edelleenkään tarjota kaikissa toimipisteissä. Terveydenhoitajan palvelut puuttuivat kokonaan tai niistä ei ollut tietoa yhteensä 21 toimipisteessä. Vastaavasti lääkärin palvelut puuttuivat kokonaan tai niistä ei ollut tietoa 62:ssa, kuraattorin 11:sta ja psykologin 44 toimipisteessä.
Opiskelijat voivat osallistua koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen monin eri tavoin, mikä voi osaltaan lisätä opiskelijoiden hyvinvointia.
Esimerkiksi lähes puolessa Suomen lukioista ja kolmasosassa ammatillisen koulutuksen toimipisteistä opiskelijoiden on mahdollista olla mukana kurinpitoa ja järjestyssääntöjä koskevien suunnitelmien laatimisessa. Lisäksi opiskelijat ovat isossa osassa kouluja voineet vaikuttaa aiempien vuosien tapaan ruokailujärjestelyjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (61% lukiot, 72% ammatillinen koulutus).
Opiskelijakunta toimii säännöllisesti lähes kaikissa lukioissa ja noin kahdessa kolmesta ammatillisen koulutuksen toimipisteestä.
Vaikka vaikutusmahdollisuudet ovat laajat, on opiskelijoiden osallistuminen lukio-opetuksen suunnitteluun vähentynyt. Suunnitteluun pääsee osallistumaan noin kahdessa kolmesta lukiosta.
Ammatillisen koulutuksen uudistus on tuonut muutoksia opetusta koskevien suunnitelmien laatimiseen, mikä voi näkyä opiskelijoiden aiempaa pienempänä osallistamisena. Noin kolmannes toimipisteistä on ottanut tässä uudistusvaiheessa opiskelijat mukaan tutkinnon toteutuksen suunnitteluun.
Opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan tiiviisti lähes kaikissa lukioissa ja 87 prosentissa ammatillisten toimipisteistä. Yleisimmin seuranta tapahtuu jaksoittain, mutta myös kuukausittain tai viikoittain. Lukiot seuraavat myös opiskelijoiden poissaolotunteja tiheään.
Nämä toimet ovat konkreettisia keinoja ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja puuttua mahdollisiin ongelmiin opiskelussa.
Nuorten hyvinvointia, terveyttä, opiskelua ja avun saamista kartoittavaa tietoa kerätään säännöllisesti joka toinen vuosi valtakunnallisella kouluterveyskyselyllä. Vaikka kyselyyn osallistutaan kattavasti, on tulosten käsittelyssä työyhteisön kanssa parantamisen varaa.
Puolessa lukioista keskustellaan ja päätetään toimenpiteistä kerätyn tiedon pohjalta. Reilussa kolmasosassa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksia tehdään päätöksiä kerättyihin tietoihin perustuen.
TEAviisarin tuloksia käsitellään henkilöstön kanssa vielä tätäkin harvemmin.
TEAviisari tuottaa valtakunnallista, paikallista ja koulukohtaista tietoa peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. TEAviisari tukee koulujen ja oppilaitosten sekä kuntien kehittämis- ja arviointityötä sekä mahdollistaa tietojen vertailun kuntien ja oppilaitosten välillä. www.teaviisari.fi
Opetusneuvos Riia Palmqvist, Opetushallitus, p. 029 533 1668
Opetusneuvos Jouni Järvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1693
Asiantuntija Kirsi Wiss, THL, p. 029 524 7705
Lähdeviite: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2019. THL. Tilastoraportti 12/2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315294
Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Ikonen J, Järvinen J, Saaristo V, Saukko N & Ståhl T. Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 15, toukokuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-340-3
*******
Utbildningsstyrelsens och THL:s pressmeddelande 14.5., Får publiceras
I gymnasierna och yrkesläroanstalterna erbjuds psykolog- och kuratorstjänster i högre grad än tidigare, men de är fortfarande inte tillgängliga för alla studerande.
Det här framgår av den datainsamling som Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen genomförde hösten 2018. Målet med insamlingen var att kartlägga vilka åtgärder gymnasierna och enheterna vid yrkesläroanstalter som ordnar grundläggande yrkesutbildning har vidtagit för att främja de studerandes hälsa och välbefinnande.
De studerande har bättre möjligheter än tidigare att få stöd för sina studier och för att öka sitt eget välbefinnande, då det finns allt bättre tillgång till psykolog- och kuratorstjänster i de finländska gymnasierna och enheterna som ordnar grundläggande yrkesutbildning.
Nästan alla gymnasier (99 %) erbjöd kurators- och hälsovårdartjänster läsåret 2017–2018. I ungefär nio av tio gymnasier hade de studerande tillgång till läkar- och psykologtjänster (87 % respektive 91 %).
Under samma tidsperiod erbjöd 96 % av enheterna som ordnar grundläggande yrkesutbildning kuratorstjänster och 93 % hälsovårdartjänster. Vid ungefär fyra av fem enheter hade de studerande tillgång till läkartjänster (78 %) och vid fem av sex enheter hade de tillgång till psykologtjänster (85 %).
I gymnasierna har studerandevårdstjänsterna i huvudsak utvecklats i en positiv riktning sedan år 2007. Trots att man också inom den grundläggande yrkesutbildningen har bättre tillgång till studerandevårdstjänster än tidigare erbjuds dessa fortfarande inte vid alla enheter. Vid 21 enheter hade man inte alls tillgång till hälsovårdartjänster eller saknade uppgifter om dessa tjänster. Vid 62 enheter fanns ingen tillgång till läkartjänster eller uppgifterna saknades. På motsvarande sätt saknades tillgång till eller uppgifter om kuratorstjänster i 11 enheter och om psykologtjänster i 44 enheter.
De studerande kan på många olika sätt vara med och planera, ordna och utveckla läroanstaltens verksamhet, vilket för sin del kan bidra till att öka de studerandes välbefinnande.
Till exempel har de studerande vid nästan hälften av gymnasierna och vid en tredjedel av enheterna som ordnar grundläggande yrkesutbildning möjlighet att delta i uppgörandet av läroanstaltens planer för disciplin och ordningsregler. I en stor del av läroanstalterna har de studerande såsom även tidigare år haft möjlighet att vara med och planera, genomföra och utvärdera arrangemangen kring skolmaten i läroanstalten (gymnasierna 61%, yrkesutbildningen 72%).
Så gott som alla gymnasier och ungefär två av tre enheter inom yrkesutbildningen har regelbunden studerandekårsverksamhet.
Även om de studerande har omfattande möjligheter att påverka, har de studerandes deltagande i planeringen av gymnasieundervisningen sjunkit. I ungefär två av tre gymnasier har de studerande möjlighet att delta i planeringen.
Reformen av yrkesutbildningen har medfört förändringar i utarbetandet av planer som berör undervisningen, vilket kan synas i lägre delaktighet än tidigare bland de studerande. Ungefär en tredjedel av enheterna har i det här skedet av reformen engagerat de studerande i planeringen av genomförandet av examen.
I nästan alla gymnasier och i 87 % av enheterna som ordnar grundläggande yrkesutbildning följer man aktivt med hur de studerande framskrider i sina studier. I regel genomförs uppföljningen under en viss tidsperiod men i en del läroanstalter följs framstegen även upp på månads- och veckonivå. Gymnasierna följer också aktivt upp de studerandes frånvaro från undervisningen.
Det här är konkreta åtgärder för att förebygga att en studerande avbryter sina studier och för att i tid kunna ingripa i eventuella svårigheter med studierna.
Uppgifter om de ungas välbefinnande, hälsa, studier och möjlighet att få hjälp samlas in vartannat år genom en nationell skolhälsoenkät. Även om deltagarantalet i enkäten är stort kunde behandlingen av resultaten i arbetsgemenskapen förbättras.
I hälften av gymnasierna diskuterar och beslutar man om åtgärder utifrån enkätresultatet. I en dryg tredjedel av yrkesläroanstalterna beslutar man om åtgärder som grundar sig på enkäten.
Resultatet av datainsamlingen TEAviisari behandlas ännu mer sällan tillsammans med personalen.
TEAviisar samlar information på nationell, lokal och skolnivå om hälsofrämjande åtgärder i grundskolorna, gymnasierna och yrkesläroanstalterna. TEAviisari stödjer skolornas och läroanstalternas samt kommunernas utvecklings- och utvärderingsarbete och ger möjlighet att jämföra kommunernas och läroanstalternas uppgifter. www.teaviisari.fi
Undervisningsrådet Riia Palmqvist, Utbildningsstyrelsen, tfn 029 533 1668
Undervisningsrådet Jouni Järvinen, Utbildningsstyrelsen, tfn 029 533 1693
Sakkunnig Kirsi Wiss, THL, tfn 029 524 7705
Främjande av hälsa och välfärd i gymnasierna, THL:s rapport (på finska): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2019. THL. Tilastoraportti 12/2019. 14.5.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051315294
Främjande av hälsa och välfärd inom den grundläggande yrkesutbildningen, THL:s rapport (på finska): Wiss K, Hakamäki P, Hietanen-Peltola M, Ikonen J, Järvinen J, Saaristo V, Saukko N & Ståhl T. Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Tutkimuksesta tiiviisti 15, toukokuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-340-3
*******
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
Utbildningsstyrelsen är ett ämbetsverk som verkar inom undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ansvarar för att utveckla utbildningen, småbarnspedagogiken och det livslånga lärandet samt för att främja internationalisering.
Opetushallituksen mediapalvelu palvelee arkisin klo 9–16.
Utbildningsstyrelsens mediatjänst betjänar vardagar kl. 9–16.
puh./tfn 0295 331 703
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1