Opetushallituksen kyselyn tulokset osoittavat, että lapset ja heidän vanhempansa pitävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa laadukkaana. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista antoi sille erinomaisen tai hyvän yleisarvosanan. Myös lapset, joiden kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, suhtautuvat toimintaan enimmäkseen positiivisesti. Pieni osa lapsista kokee kuitenkin jäävänsä aamu- ja iltapäivätoiminnassa ulkopuolisen asemaan.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan kyselyyn vastasi 6513 vanhempaa yhdessä lapsensa kanssa. Osa kysymyksistä oli tarkoitettu yhdessä vastattavaksi, osa suunnattu pelkästään aikuisille. Aamu- ja iltapäivätoiminta koettiin kokonaisuutena erittäin onnistuneeksi ja vanhemmista 86,1 % arvioi sen yleisen laadun erinomaiseksi tai hyväksi.

Useimpien lasten mielestä aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kivaa

Kyselyn alussa vanhempia pyydettiin yhdessä lasten kanssa käymään läpi väittämiä, joilla kartoitettiin lasten kokemuksia aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Fokus oli tekijöissä, joiden tiedetään aiempien tutkimusten perusteella vaikuttavan lasten sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Näitä ovat mm. kaverisuhteisiin, osallisuuteen sekä kohtaamiseen ja kohtaamattomuuteen liittyvät asiat.

Vastausten perusteella valtaosalla lapsista sujuu aamu- ja iltapäivätoiminnassa hyvin. Heillä on siellä mukava olla: on tarpeeksi kavereita, leikkeihin pääsee mukaan, heidät nähdään ja hyväksytään ryhmässä. Lapset uskaltavat kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan. He myös luottavat siihen, että aikuiset huomaavat, mikäli heistä tuntuu pahalta, ja huolehtivat siitä, ettei kukaan lapsista jää vasten tahtoaan yksin. Tyttöjen kokemukset aamu- ja iltapäivätoiminnasta ovat jonkin verran parempia kuin poikien. 

Ulkopuolisuuden kokemukset ovat riski lapsen hyvinvoinnille

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kuitenkin pieni ryhmä lapsia, joka pitää mahdollisuuksiaan tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi merkittävästi huonompina kuin muut. Noin 7 % lapsista ei viihdy toiminnassa, vaan kokee yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Lisäksi 10 % tuntee ainakin joskus jäävänsä ryhmässään näkymättömäksi. Hieman suurempi joukko arastelee ajatuksistaan tai tunteistaan kertomista eikä luota aikuisten apuun pulmatilanteissa. 

─ Tämä on huolestuttavaa, koska sosioemotionaalisen oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmat alkavat, voimistuvat ja muuttuvat pitkäaikaisiksi juuri tässä ikävaiheessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisessä onkin syytä jatkossa miettiä sitä, miten tunnistaa ja tukea niitä lapsia, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja joilla ei ole luottoa aikuisiin. On esimerkiksi olemassa matalan kynnyksen menetelmiä, joiden soveltaminen osana aamu- ja iltapäivätoimintaa todennäköisesti tuottaisi hyviä ja lasten tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä tuloksia, toteaa kyselyn vastauksia analysoinut apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta. 

Vanhemmat arvostavat henkilöstön osaamista, mutta ovat huolissaan resurssien riittävyydestä 

Vanhemmat ─ ja joissakin kysymyksissä myös lapset ─ arvioivat myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tilojen toimivuutta, henkilökunnan osaamista ja määrää, lapsiryhmän kokoa ja yksittäisten lasten tarpeiden huomiointia, huoltajien ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä sekä toiminnan monipuolisuutta. Näistä osa-alueista monia pidettiin erinomaisesti tai hyvin toimivina. 

Parhaimmat arvosanat annettiin henkilökunnan osaamiselle, toiminnan monipuolisuudelle sekä yhteistyölle koulun ja kotien kanssa. Vaikka henkilökunnan osaamista pidettiin erinomaisena, katsottiin heidän määränsä liian pieneksi suhteessa lapsimäärään. Toiminnan tavoitteet, tilojen toimivuus ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen eivät saaneet vanhemmilta aivan yhtä hyviä arviointeja. Näissäkin mainittiin syyksi usein ryhmän suuri koko. Lapset ja vanhemmat nostivat esille myös kiusaamisen ja yksinjäämisen ongelmia. 

Vanhemmilta pyydettiin kehittämisehdotuksia, mutta reilut 60 % heistä ei kaivannut toimintaan mitään muutoksia. Monet toivoivat lisää aamupäivätoimintaa sekä pidempää toiminta-aikaa iltapäiviin. 

Lähes kaikki kunnat tarjoavat iltapäivätoimintaa

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiintunutta: iltapäivätoimintaa tarjoavat miltei kaikki kunnat ja sekä aamu- että iltapäivätoimintaa yli 60 % kunnista. Toiminnan kautta lapset saavat mahdollisuuksia turvalliseen, kasvua ja kehitystä tukevaan vapaa-ajan tekemiseen. Tavoitteena on myös tukea lasten koulunkäyntiä ja oppimista sekä perheiden kasvatustehtävää. 

Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu noin 56 % ensimmäisen ja 28 % toisen luokan oppilaista. Erityisen tuen piirissä olevista oppilaista aamu- ja iltapäivätoiminnassa on noin 6 %. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaavat kunnat. Toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja Opetushallituksen laatimat perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. 

Lisätiedot:

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmän raportti: Aamu- ja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet. Raportit ja selvitykset 2018: 12. Opetushallitus 

• opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, puh. 029 533 1371, [email protected]
• erityisasiantuntija Sonja Hyvönen (paikalla 14.8. lähtien), puh. 029 533 1072, [email protected]
• opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525, [email protected]

*******

Pressmeddelande 8.8.2018

Barn och deras föräldrar är nöjda med skolbarnens morgon- och eftermiddagsverksamhet

Enligt Utbildningsstyrelsens undersökning anser barn och deras föräldrar att morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolbarn är av hög kvalitet. De allra flesta föräldrar som svarade på enkäten gav verksamheten utmärkt eller gott betyg. Barnens erfarenheter kartlades nu för första gången och de förhöll sig också mestadels positivt. En liten del av barnen upplever ändå utanförskap i morgon- och eftermiddagsverksamheten.

Enkäten om morgon- och eftermiddagsverksamheten besvarades av 6513 föräldrar tillsammans med deras barn. En del av frågorna var avsedda att besvaras tillsammans medan vissa var riktade endast till de vuxna. Som helhet upplevs morgon- och eftermiddagsverksamheten som mycket lyckad och 86,1 % av föräldrarna bedömde att kvaliteten på verksamheten som helhet är utmärkt eller god.

De flesta barn har det roligt i morgon- och eftermiddagsverksamheten

I början av frågeformuläret ombads föräldrarna tillsammans med barnen gå igenom påståenden, där barnens uppfattning av morgon- och eftermiddagsverksamheten kartlades. Faktorer som enligt tidigare forskning anses påverka barns socioemotionella välbefinnande var i fokus. Dessa är frågor i anslutning till bland annat vänskapsrelationer, delaktighet och att bemöta eller inte bemöta varandra. 

Enligt svaren fungerar morgon- och eftermiddagsverksamheten bra för de flesta barn. Barnen har det trevligt: de har tillräckligt många vänner, de får vara med i lekarna, de blir sedda och accepteras i gruppen. Barnen vågar dela sina tankar och känslor. De litar också på att de vuxna lägger märke till om de känner sig illa till mods och ser till att ingen lämnas ensam mot sin vilja. Flickornas erfarenheter av morgon- och eftermiddagsverksamheten är något bättre än pojkarnas.

Känslan av utanförskap är en risk för barnets välbefinnande 

Inom morgon- och eftermiddagsverksamheten finns ändå en liten grupp barn som upplever sina möjligheter att bli sedda, hörda och bemötta betydligt sämre än andra barn gör. Omkring 7% av barnen trivs inte i verksamheten och upplever känslor av ensamhet och utanförskap. Dessutom känner sig 10% åtminstone tidvis osynliga i sin grupp. En något större andel drar sig för att berätta om sina tankar eller känslor och litar inte på vuxnas hjälp i svåra situationer. 

─ Detta är oroande, eftersom problemen med socioemotionellt lärande och välbefinnande börjar, stärks och förändras långvarigt just i den här åldern. I utvecklandet av morgon- och eftermiddagsverksamheten behöver man framöver fundera på hur man kan identifiera och stöda de barn som känner sig utanför och som inte förlitar sig på vuxna. Det finns till exempel metoder med låg tröskel som i morgon- och eftermiddagsverksamheten sannolikt skulle ge goda resultat och vara av betydelse för barnens framtid, säger Niina Junttila, biträdande professor vid Åbo universitet som har analyserat enkätsvaren. 

Föräldrarna uppskattar personalens kompetens, men är oroliga över om resurserna är tillräckliga

Föräldrarna – och i vissa frågor också barnen – utvärderade också morgon- och eftermiddagsverksamhetens utrymmen, antalet anställda i personalen och deras kompetens, storleken på gruppen, hänsynen till barnens individuella behov, samarbetet med skolan och vårdnadshavarna samt mångsidigheten i verksamheten. Av dessa delområden ansågs många fungera utmärkt eller väl. 

Bästa betyg fick personalens kompetens, mångsidigheten i verksamheten och samarbetet med skolan och hemmen. Trots att personalens kompetens ansågs vara utmärkt, upplevdes personalen vara för fåtalig i förhållande till antalet barn. Målsättningarna för verksamheten, utrymmenas funktionalitet och hänsynen till barnens individuella behov fick inte riktigt så goda betyg av föräldrarna. Också i dessa fall nämndes ofta gruppens stora storlek som orsak. Barn och föräldrar lyfte också fram problem med mobbning och att bli lämnad ensam. 

Föräldrarna ombads ge utvecklingsförslag, men ungefär 60% av dem önskade inte några förändringar. Många hoppades på mer morgonverksamhet och längre verksamhetstid på eftermiddagen.

Nästan alla kommuner erbjuder eftermiddagsverksamhet 

Morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolbarn är väl etablerad. Så gott som alla kommuner erbjuder eftermiddagsverksamhet och över 60 % av kommunerna erbjuder både morgon- och eftermiddagsverksamhet. Genom verksamheten får barnen möjligheter till trygga fritidsaktiviteter som stöder deras uppväxt och utveckling. Målsättningen är också att stödja barnens skolgång och lärande samt familjerna i fostran av barnen. 

Cirka 56 % av eleverna i första klass och 28 % av eleverna i andra klass deltar i morgon- och eftermiddagsverksamhet. Av eleverna inom särskilt stöd deltar 6 % i morgon- och eftermiddagsverksamhet. 

Kommunerna ansvarar för att ordna morgon- och eftermiddagsverksamhet. Verksamheten styrs av lagen om grundläggande utbildning och grunderna för morgon- och eftermiddagsverksamhet inom den grundläggande utbildningen som Utbildningsstyrelsen utarbetat. 

Mer information 

Rapport av utvecklingsarbetsgruppen för morgon- och eftermiddagsverksamheten: Aamu- ja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet. Raportit ja selvitykset 2018: 12. Opetushallitus 

• undervisningsrådet Arja-Sisko Holappa, tfn 029 533 1371, [email protected]
• specialsakkunnig Sonja Hyvönen, tfn 029 533 1072, [email protected] (anträffbar från 14.8.2018)
• undervisningsrådet Pia Kola-Torvinen, tfn 029 533 1525, [email protected]