Oma terveydentila ja elintavat huolettavat, kiusaamisen tavat koventuneet
Kouluterveyskyselyn mukaan seitsemän kymmenestä lahtelaisnuoresta on tyytyväinen elämäänsä ja kokee itsensä arvokkaaksi. Neljäs- ja viidesluokkalaisista elämäänsä tyytyväisiä on 90 %. Nuorten keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa on parantunut. Samoin osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemukset koulussa ovat lisääntyneet. Lisäksi nuoret ovat raitistuneet.
Elintapojen osalta oppilaiden aamupalan syöminen on harvinaisempaa Lahdessa kuin Suomessa keskimäärin. Erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus on melko yleistä koko maassa.
Nuorten kokema kiusaaminen on vähentynyt, mutta huolestuttavaa on se, että kiusaaminen tapahtuu aiempaa useammin lyömällä, potkimalla, uhkaamalla ja pakottamalla. Tämä tulos on samansuuntainen koko maassa.
Tulokset osoittavat, että toimijoiden yhteinen kehittämistyö tuottaa tuloksia. Erityisesti juuri päihteiden käyttöön, kiusaamisen vastaiseen työhön ja oppilaiden osallisuuteen on panostettu. Kiusaamisen vastaista työtä Lahdessa on tehty muun muassa Kiva -koulun avulla.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. -luokkalaiset, uutena ryhmänä 4. ja 5. -luokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoita.
Oppilaiden kuulluksi tuleminen ja osallisuus lisääntyneet
Kaikilla kouluasteilla oppilaat ja opiskelijat kokevat opettajien olevan aiempaa kiinnostuneempia siitä, mitä heille kuuluu. Lahtelaiset neljäs- ja viidesluokkalaiset kokevat tämän selvästi muuta maata useammin. Työrauha luokissa ja ryhmissä on parantunut. Oppilaat ja opiskelijat kokevat myös, että opettajat rohkaisevat heitä mielipiteen ilmaisuun aiempaa enemmän.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat pitävät opiskelusta lukiolaisia ja yläkoululaisia enemmän. Parhaiten koulussa viihtyvät 4. ja 5. luokkien oppilaat (yli 83 %). Alakoululaiset tulevat pääsääntöisesti hyvin toimeen opettajansa kanssa, tytöistä lähes 90 % ja pojista 74 %.
Opiskeluvaikeudet ovat hiukan lieventyneet muilla kouluasteilla, mutta ammatilliset opiskelijat kokevat aiempaa enemmän kirjoittamisen vaikeuksia.
Kiusaaminen vähentynyt mutta koventunut
Nuorten kokema koulukiusaaminen on tarkasteluajankohtana vähentynyt perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Myös koulukiusaamiseen osallistuneiden määrä on vähentynyt kaikilla kouluasteille. Kiusaamisen tavat ovat kuitenkin muuttuneet. Erityisesti perusopetuksessa kiusaamista tehdään aiempaa enemmän vakavilla, fyysiseen koskemattomuuteen menevillä tavoilla, uhkaamalla tai pakottamalla. Sama ilmiö on nähtävissä valtakunnallisissa tuloksissa.
Lahtelaiset vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa ja kannustavat harrastuksiin
Lahtelaiset nuoret kokevat muuta maata harvemmin, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Erityisen positiivinen on tulos, jonka mukaan peruskoulun yläluokkalaisten keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut huimasti. Myös neljäs- ja viidesluokkalaisilla lahtelaisilla lapsilla on parempi keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa kuin maassa keskimäärin.
Ensimmäistä kertaa kouluterveyskyselyllä kartoitettiin nuorten harrastamista. 4.-5 luokkalaisista 79 %, yläkoulujen 8.-9 luokkalaisista 90 %, lukiolaisista 94 % ja ammattiopiskelijoista 81 % harrastaa vähintään kerran viikossa jotain. Suurin osa nuorista kuitenkin kokee, ettei omalla asuinalueella järjestetä kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille.
Oma terveydentila ja elintavat huolestuttavat, humalajuominen ja tupakointi vähentyneet
Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes joka kolmas kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lukiolaisista näin kokee joka viides, 8. ja 9. -luokkalaisista 16 %. 4. ja 5. -luokkalaisista 13 % kokee, että heillä on mielialaan liittyviä ongelmia. Terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ravitsemus, liikunta, nukkuminen ja päihteet.
Ilman aamupalaa kouluun lähtevien yläkoululaisten ja ammatillisten opiskelijoiden määrä on edelleenkin merkittävä. Aamupala jää useana päivänä syömättä myös joka neljännellä 4. ja 5. -luokkalaisella, mikä on suurempi luku kuin muualla Suomessa.
Yöunen määrä on entisestään vähentynyt: alle 8 tuntia yössä nukkuu puolet toisen asteen opiskelijoista ja reilut kolmasosa yläkoululaisista. Lahtelaiset opiskelijat kokivat olevansa väsyneempiä kuin keskimäärin suomalaiset nuoret kokivat.
Lahtelaiset lapset ja nuoret liikkuvat aiempaa enemmän. Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt koko valtakunnassa.
Sekä peruskoululaisten että toisen asteen opiskelijoiden ahdistuneisuuden kokemuksessa on suuri ero tyttöjen ja poikien välillä niin Lahdessa kuin muuallakin. Tytöistä noin joka viides kokee vaikeaa tai kohtalaisista ahdistuneisuutta, pojista vain muutama prosentti.
Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, ja lahtelaisten nuorten humalajuominen on vähäisempää kuin muualla Suomessa. Samoin nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi. Vuoden 2013 kyselyssä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista tupakoi 35 %, nyt vain 25 %. Huumekokeilut ja hyväksyvä suhtautuminen huumeisiin ovat lahtelaisilla nuorilla yhtä yleisiä kuin maassa keskimäärin.
Tuloksista eväitä hyvinvointisuunnitelman laadintaan
Osa kouluterveyskyselyn tuloksista sekä koulukohtaiset tulokset valmistuvat myöhemmin syksyn kuluessa. Kaikkien tulosten valmistuttua jatketaan niiden tarkempaa analysointia ja samalla laaditaan uutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Oppilaita ja opiskelijoita kutsutaan mukaan tulosten analysointiin. Koulut hyödyntävät koulu- ja oppilaitoskohtaisia tuloksia myös omien oppilashuoltosuunnitelmiensa laatimisessa.
Kysely on vapaaehtoinen ja nimetön. Siihen vastataan koulupäivän aikana. Lahdessa kyselyn tulokset ovat olleet käytettävissä viimeksi vuonna 2013, koska teknisten ongelmien vuoksi vuoden 2015 tulokset jäivät saamatta. Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa. Kyselyn perustulokset ovat maksuttomia kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Perustulokset sisältävät noin 250 indikaattoria, jotka on jaoteltu seitsemään aihealueeseen.
Lisätietoja
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto,
terveysneuvontapalveluiden päällikkö Hannele Poutiainen, p. 050 398 7724
oppilashuollon palveluesimies Merja Niemelä, p. 050 383 6402
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
psykologi- ja kuraattoripalvelut, palvelupäällikkö Eija Kinnunen, p. 050 539 1660
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, p. 044 716 1328
lukiokoulutus, lukiojohtaja Heikki Turunen, p. 044 716 1330
Koulutuskeskus Salpaus
Opiskelijapalvelut, opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne, p. 050 502 0614
Linkki
Kouluterveyskyselyn 2017 tulokset / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva 120 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1