Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima ”Moderni painekyllästys ja uusien puutuotteiden testaus aidossa, rakennetussa ympäristössä” -jatkohanke saatiin päätökseen huhtikuun lopussa 2012. Hanke alkoi vuonna 2008. Hanketta veti ensimmäiset kaksi vuotta Hannu Boren ja loppuajan Tuomo Väärä.
Hankkeessa kyllästettyjen ja modifioitujen puutuotteiden soveltuvuus testattiin eri käyttötarkoituksissa aidossa käyttöympäristössä. Testiympäristönä toimi Miehikkälässä sijaitsevan Palvaanjärven kurssikeskuksen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden majoitusrakennus, jonka KyAMK rakennutti.
Testattaville tuotteille tehtiin alkutarkastus ja analyysit aiemmin päättyneessä hankkeessa "Moderni painekyllästys ja uusien puutuotteiden testaus aidossa, rakennetussa ympäristössä". Jatkohankkeessa tuotteille tehtiin dokumentointi niiden asennuksesta koerakennukseen ja lopputarkastus 2–3 vuoden kuluttua käyttöönotosta.
Hanketta varten yhteistyöyritykset toimittivat kaupallisia ja kehitysvaiheessa olevia tuotteitaan koerakennukseen testattavaksi. Mukana vertailussa oli myös KyAMK:ssa kehitysvaiheessa olleita modifioituja puutuotteita.
Testattavina tuotteina oli nykyisillä kyllästysaineilla käsiteltyä puuta (kupari-kyllästysaineet), modifioituja puutuotteita (mm. lämpökäsitelty puu, mäntyöljykäsitelty puu ja furfuloitu puu) ja uusilla KyAMK:ssa kehitteillä olevilla kyllästysmenetelmillä käsiteltyä puuta (vesilasikyllästetty ja mäntyöljykäsitelty). Vertailussa oli myös käsittelemätöntä puuta.
Hankkeen tavoitteena oli tutkia ja vertailla samalla kertaa eri tuotteita monissa kohteissa ja saada tietoa siitä, miten rakennuksen eri osissa olevat erilaiset olosuhteet vaikuttavat testattaviin tuotteisiin. Tavoitteena oli myös saada objektiivista ja luotettavaa vertailutietoa eri vaihtoehtojen soveltuvuudesta rakennusten eri käyttökohteisiin sekä tietoa siitä, parantuuko rakentamisen laatu todella käyttämällä painekyllästettyjä ja/tai modifioituja puutuotteita normaalien käsittelemättömien puutuotteiden sijasta.
Osa tuotteista pintakäsiteltiin valmistajan ohjeiden mukaan ja osa jätettiin käsittelemättä. Mukana oli myös pinnoitettuja vanerituotteita ulkokäytössä. Testiympäristönä toimivat majoitusrakennuksen ulkoverhous, terassit, terassikäytävät, parvekkeen lattia, ulkovalaisinpylväät, sekä sisälattiat ja -portaat. Loppuarvioinnissa havainnoitiin testattavissa materiaaleissa tapahtuneet värimuutokset, pintakäsittelyn kunto, halkeilu, kosteuselämisestä aiheutuneet muodonmuutokset, mekaaniset vauriot sekä terassi- ja käytäväelementeistä myös kosteuden aiheuttamat massan muutokset ja kupari- ja vesilasikyllästeiden mahdollinen huuhtoutuminen.
Suhteellisen lyhyestä seuranta-ajasta huolimatta eri materiaalien välillä oli havaittavissa sellaisia eroja, joiden perusteella voidaan arviota niiden soveltuvuutta käyttökohteeseensa. Esimerkiksi mäntyöljykäsitellyt tuotteet eivät öljyn pintaan tihkumisen vuoksi sovellu ulkoverhousmateriaaliksi, mutta vettä hylkivänä materiaalina ne menestyvät esim. terasseissa varsin hyvin.
Osassa materiaaleista, etenkin sisätilojen parketeissa ja portaissa, ei lyhyen seuranta-ajan vuoksi tullut esille merkittäviä eroja. Myöskään ulkomateriaalien biologinen kestävyys ei vielä tullut esille. Seuranta pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden päästä toisi todennäköisesti esille eroja useimpien tuotteiden osalta.
Eri terassimateriaalien välillä havaittiin huomattavia eroja mm. halkeilun, pinnan nukkaantumisen ja pinnan kulumisen suhteen. Edellä mainittujen ominaisuuksien suhteen oli puutteita mm. kehitysvaiheessa olevissa vesilasikyllästetyissä tuotteissa. Näiden tuotteiden seuranta aidossa käyttöympäristössä ja niissä havaitut puutteet ovat johtaneet tuotteen jatkokehitykseen, jota on tehty Kymenlaakson AMK:n puutekniikan laboratoriossa yhteistyössä yritysten kanssa muissa hankkeissa.
Esimerkkinä voidaan mainita, että vesilasilla kyllästetyn puun onnistunut jatkokehitys on osaltaan auttanut Stora Enso Oyj:n Q-Treat -tuotteiden kehittämistä kaupallistamisasteelle.
Hankkeesta on tehty julkaisu, joka on luettavissa KyAMK:n nettisivuilta osoitteesta www.kyamk.fi/julkaisutoiminta.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 93 000 €, josta Kymenlaakson Liiton kautta tulevan EAKR-rahoituksen osuus oli 68,9 %, KyAMK:n omarahoituksen 10,8 % ja yritysrahoituksen 20,3 %. Hankkeessa olivat mukana seuraavat yhteistyötahot: Kestopuuteollisuus ry, Kotkamills Oy, Lauttaniemen Teollisuus Oy, Lunawood Oy, Ab Osmose Finlad Oy, Parla Floor Oy, Tehomet Oy, Tikkurila Oyj ja UPM-Kymmene Oyj.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lehtori Tuomo Väärä
p. 044 702 8422
[email protected]
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on menestyksen tekijä: laadukas, työelämäläheinen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa onnistumme yhdessä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1