Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yliopettaja, terveystieteiden lisensiaatti Hilkka Dufva väitteli Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 9.3.2012.
Dufvan väitöstutkimuksen mukaan suuri osa suurten ikäluokkien edustajista olisi valmiita jatkamaan työssä pidempään, mikäli heillä oli mahdollisuus hyödyntää työaikaan, työn määrään ja työn sisältöön liittyviä henkilökohtaisia joustoja perhe-elämän ja vapaa-ajan harrastusten tarpeista lähtien. Lisäksi pidempään työelämässä pysymistä suunnittelevat halusivat ikämyönteistä johtamistapaa ja ikääntyneet työntekijät hyväksyvää työpaikan toimintakulttuuria sekä mahdollisuutta ammattitaidon ylläpitämiseen ikääntyneille sopivin menetelmin.
Tutkimus on ajankohtainen, sillä sen kohteena olevat suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle samaan aikaan, kun puhutaan työurien pidentämisestä. Tutkimus osoitti, että vapaaehtoisen työssäoloajan pidentämiseksi valtakunnallista ohjelmaohjausta, ammattiliittojen kehittämistoimia ja työnantajien järjestelyjä kannattaisi suunnata nykyistä enemmän työn joustojen edelleen kehittämiseen.
Dufva selvitti väitöstutkimuksessaan suuriin ikäluokkiin kuuluvien, vuosina 1945–1950-syntyneiden, eläkkeelle siirtymisen aikomuksia, kokemuksia eläkkeelle siirtymisen kynnykseltä sekä niitä poliittishallinnollisen ohjauksen keinoja, joilla eläkkeelle siirtymistä on pyritty valtakunnallisesti myöhentämään. Valtakunnallinen poliittishallinnollinen ohjaus eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi kohdistui työntekijöiden terveyden ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen, johtamiskäytäntöihin, ikäsyrjinnän vähentämiseen sekä työn ja perhe-elämän toimintojen yhteensovittamiseen.
Tutkimuksen perusteella 63-vuotiaana tai sitä ennen eläkkeelle siirtyvien aikomuksia selitti kotitalouden varallisuus, joka mahdollisti eläkkeelle siirtymisen. Aikaisin eläkkeelle aikovat halusivat aikaa perheelle ja harrastuksiin. Suuri osa vastanneista oli hoivavastuussa nuoremmasta ja vanhemmasta sukupolvesta. Tulokset osoittivat, että suuret ikäluokat kokivat ristiriitaa perhe- ja työelämän sekä harrastusten välillä. Mikäli tämä ristiriita koettiin ongelmaksi, se johti aikomuksiin varhaisesta eläkkeelle siirtymisestä. Myös epävarmuus työn jatkumisesta sekä osaamisen puutteet ja puolison eläkkeellä olo selittivät aikaista eläkkeelle siirtymisen aikomusta.
Tutkimus osoitti, että ne, jotka aikoivat jaksaa työssä yli 63-vuotiaina, arvioivat terveytensä ja ammattitaitonsa hyviksi. Työtään he pitivät luovana ja haasteellisena, päätöksentekoa itsenäisenä, johtamista kannustavana ja työilmapiiriä ikämyönteisenä. Lisäksi heillä perheolot mahdollistivat työssäkäymisen ja vapaa-ajan harrastuksia oli vähän. Toisaalta myös taloudellinen turvattomuus lisäsi aikomuksia jatkaa pidempään työelämässä. Lisäksi yksinäisyys ja sosiaalisen syrjäytymisen pelko pitivät työntekijöitä kiinni työelämässä. Kotitalouden varallisuus antoi työntekijöille suuremmat valinnanmahdollisuudet jatkaa terveenä haasteellisessa työssä tai siirtyä henkisesti ja fyysisesti kuormittavaksi koetusta työstä eläkkeelle.
Johtaminen työssä osoittautui yhdeksi eläkepäätösten vaa’an kieleksi. Johtaminen selitti työssä pidempään jatkamisen, mutta myös aikaisia eläkkeelle siirtymisen aikomuksia. Johtajalla oli mahdollisuus luoda työyhteisöön ikämyönteistä tai ikäkielteistä ilmapiiriä sekä vaikuttaa työhyvinvointiin ja työntekijöiden työssä jatkamiseen.
Kyselytutkimuksen avoimissa kysymyksissä nousi esiin, että eläkkeelle siirtyminen oli yksilöllinen kypsymis- ja sopeutumisprosessi, joka alkoi toimintaympäristöstä ilmaantuneista, eläkeaikaa ennakoivista vihjeistä, tai omien voimavarojen muutosten tuottamista havainnoista. Prosessi eteni vastustusvaiheeseen ja työstä irrottautumisen ajatuksiin sekä vähitellen eläkeläisen identiteettiin suuntautumiseen, eläkkeelle siirtymisen hyväksymiseen ja eläkkeellä oloajan suunnitteluun.
TtL Hilkka Dufvan terveyshallintotieteen alan väitöskirja ”Eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Eläkkeellesiirtymisilmiön monitasoinen tarkastelu.” tarkastettiin yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori (emeritus) Kari Lindström Työterveyslaitokselta ja kustoksena professori, dekaani Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.
Hilkka Dufva on syntynyt Nivalassa. Hän on valmistunut terveydenhuollon maisteriksi 1992 ja lisensiaatiksi 1996 Kuopion yliopistosta. Hän toimii yliopettajana ja projektitutkijana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.
Väittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Yliopettaja Hilkka Dufva
p. 044 702 8711
[email protected]
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on menestyksen tekijä: laadukas, työelämäläheinen ja kansainvälinen korkeakoulu, jossa onnistumme yhdessä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1