Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Korkeakouluopiskelijoiden sivistysjulistuksessa Suomea rakennetaan koulutuksella

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

Korkeakouluopiskelijoiden sivistysjulistuksessa Suomea rakennetaan koulutuksella

Tiedote.
Julkaistu: 28.04.2015 klo 11:23
Julkaisija: Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

På svenska nedan

 

Tiedote 28.4.2015

Korkeakouluopiskelijoiden sivistysjulistuksessa Suomea rakennetaan koulutuksella

 

Nyt on tarvetta avaralle ja viisaalle katseelle, joka siintää kauas tulevaisuuteen. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK toivovat, että hallitusohjelmassa tunnustetaan koulutuksen ja sivistyksen merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Opiskelijaliittojen puheenjohtajat Joonas Peltonen (SAMOK) ja Jari Järvenpää (SYL) lähettävät terveisensä hallitusohjelmaneuvotteluihin sivistysjulistuksen muodossa.

“Ilman laadukasta koulutusta maan perii hukka, ja niin ei saa tapahtua. On kannattavaa antaa hyvät eväät tulevaisuuden tekijöille; tarjota tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, turvata toimeentulo ja terveydenhoito. Näillä keinoilla meillä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio, jossa asuu onnellisia ihmisiä”, puheenjohtajat Joonas Peltonen (SAMOK) ja Jari Järvenpää (SYL) sanovat.

 

------------------------------------------------------------------------------------

Korkeakouluopiskelijoiden sivistysjulistus 2015

 

Huomisen Suomi rakennetaan korkean koulutuksen ja hyvinvoivan työvoiman varaan

Itsenäisyysjulistuksessa vuodelta 1917 ilmaistaan Suomen kansan tahto itsenäisen sijan löytämiseksi maailman sivistyskansojen joukosta. Tätä asemaa pohjoinen, hajallaan asuva Suomi on tavoitellut lähes sadan vuoden ajan. Olemme nousseet verraten vaatimattomista oloista maailman onnellisimpien ja kilpailukykyisimpien valtioiden joukkoon: meillä virkamieheen voi luottaa, poliisia ei tarvitse lahjoa, heikoimmasta pidetään huolta ja jokainen saa käydä koulua. Tasa-arvoisen, hyvinvoivan ja kilpailukykyisen yhteiskunnan perustana toimii sivistys, jonka jo J. V. Snellman totesi olevan “pienen kansan turva”.

Suomalainen koulutus on sen kaikilla tasoilla maailman huippuluokkaa. Suomessa asuu vain vähän Saksaa pienemmällä alueella reilu viisimiljoonainen kansa, jonka kynistä ja näppäimistöiltä on saanut alkunsa monia maailmalla tunnettuja yrityksiä. Tämä ei olisi onnistunut ilman laadukasta ja maksutonta koulutusta, jonka avulla koko kansan osaaminen saadaan käyttöön.

Koulutuksen arvo ei ole vain taloudellinen. Sivistyksen arvo koko ihmiskunnalle on kiistämätön ja jokaisen mahdollisuus kehittää itseään on kirjattu perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin. Meidän tulee jatkossakin taata jokaiselle taustasta riippumatta oikeus sivistykseen. Kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomessa onkin yksi maailman vähiten periytyvistä koulutusjärjestelmistä.

Emme voi tuudittautua hyviin tuloksiin historiassa, vaan on panostettava rohkeasti tulevaisuuteen. Niin kuin yksilöllä on tarve kehittää itseään koko ajan, myös koulutuksen tulee olla ajassa kiinni. Tästä syystä meidän tulee rahoittaa koulutuksen modernisointi, mahdollistaa kansainvälisten osaajien jääminen Suomeen parempien kieliopintojen ja helpotettujen lupakäytäntöjen avulla ja mahdollistaa jouhevat siirtymät korkeakoulujen sisällä ja välillä.

Työelämä on monipuolistunut, ja niin sanotuista epätavallisista työurista on tullut täysin tavallisia työuria nuorelle sukupolvelle. Nykyhetkessä ja tulevaisuudessa tarvitaan monialaista osaamista. Ihmiset opiskelevat useampia ammatteja, hankkivat osaamista ja koulutusta voidakseen työskennellä itsensä ja yhteisönsä hyväksi. Yhteiskunnan tulee tukea elinikäistä oppimista kaikissa sen muodoissa, iästä riippumatta. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että jokaisella on mahdollisuus itsensä kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseen.

Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisella, opintotuen riittävä taso ja huoltajakorotus sujuvoittavat molemmat opintoja sekä työuria. Nykyinen opintorahapainoitteinen opintotuki mahdollistaa korkeakouluopinnot jokaiselle, lähtökohdista riippumatta. Pienellä Suomella ei ole varaa jättää ketään rannalle, vaan käyttää lahjakkusreservinsä koko potentiaali!

Opiskeluterveydenhuollolla on yhteiskunnallisesti ajateltuna erityinen tehtävä. On kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti järkevää panostaa opiskelijoiden terveydenhoitoon. Pohja loppuiän kestävälle terveyskäyttäytymiselle luodaan usein juuri opiskeluaikana. Opiskeluaikana opitaan huolehtimaan omasta opiskelukyvystä, mikä rakentaa tulevaisuuden työkykyä. Panostamalla opiskelijoiden terveyteen ja opiskelukykyyn panostetaan samalla huomisen työntekijöiden työkykyyn ja pitkiin työuriin.

Tieto, talous tai tuotanto ei tunne rajoja, joten niin ei pitäisi suomalaisen koulutuksenkaan tehdä. Maksuton koulutus, joka mahdollistaa opinnot taustasta riippumatta, on Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Suomi on rakennettu koulutuksella ja sen avulla maamme pysyy tulevaisuudessakin sivistyskansojen kärkijoukossa. Sijoitus koulutukseen on sijoitus jokaiseen suomalaiseen, vanhukseen, lapseen ja aikuiseen, ja laajemmin myös koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Koulutus on ongelmien ratkaisemista - sitä jos mitä Suomi tarvitsee.

 

Helsingissä 28.4.2015

 

Joonas Peltonen, puheenjohtaja

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK

 

Jari Järvenpää, puheenjohtaja

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) 

 

Liitteenä:

Strateginen tavoite - Näin koulutuksella Suomi nousuun

Korkeakouluopiskelijoiden tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Joonas Peltonen (SAMOK), p. 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi

puheenjohtaja Jari Järvenpää (SYL), p. 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

 

****

Pressmeddelande 28.4.2015

Högskolestuderandes bildningsdeklaration: Bygg Finland på utbildning

 

Nu behöver vi en öppen och framsynt blick som riktar sig långt framåt. Finlands tuderandekårers förbund – SAMOK och Finlands studentkårers förbund (FSF) hoppas att regeringsprogrammet erkänner betydelsen av utbildning och bildning för Finlands välfärd och konkurrenskraft.

Joonas Peltonen (SAMOK) och Studentförbundens ordförande Jari Järvenpää (FSF) sänder sina hälsningar till förhandlingarna om regeringsprogrammet i form av en bildningsdeklaration.

”Utan utbildning av hög kvalitet är det ute med Finland, och så får inte ske. Det lönar sig att förse framtidens aktörer med god proviant: erbjud jämlika möjligheter till utbildning samt trygga utkomst och hälsovård. Så säkerställer vi att vi även framöver har en välfärdsstat med lyckliga invånare”, säger ordförande Joonas Peltonen (SAMOK) och Jari Järvenpää (FSF).

------------------------------------------------------------------------------------

Högskolestuderandes bildningsdeklaration 2015

 

Bygg framtidens Finland på högre utbildning och välmående arbetskraft

 

Självständighetsförklaringen från år 1917 uttrycker Finlands folks vilja att hitta en självständig plats bland världens bildade folk. En sådan position har det nordliga, glesbebyggda Finland eftersträvat i nästan hundra år. Vi har rest oss från rätt så anspråkslösa förhållanden till en av de lyckligaste och mest konkurrenskraftiga nationerna i världen: i Finland kan du lita på tjänstemännen, du behöver inte muta polisen, vi tar hand om våra svagaste och alla får gå i skola. Bildning är grunden för en jämlik, välmående och konkurrenskraftig nation och redan J.V. Snellman konstaterade att bildning är en garant för en liten nation.

Finländsk utbildning på alla nivåer är i världstopp. På ett område endast lite mindre än Tyskland bor i Finland bor drygt fem miljoner personer. Månget världsberömt företag är sprunget ur detta folks pennor och tangentbord. Det hade inte varit möjligt utan en avgiftsfri utbildning av hög kvalitet, en utbildning som gör det möjligt att tillvarata hela folkets kompetens.

Utbildningens värde är inte enbart monetärt. Värdet av bildning för hela mänskligheten är obestridligt. Vår grundlag och fördrag om mänskliga rättigheter definierar vars och ens möjlighet att utvecklas. Vi bör även framöver garantera var och en, oberoende av bakgrund, rätten till bildning. Internationella jämförelser visar att Finland har ett exceptionellt jämlikt utbildningssystem där utbildning inte går i arv på samma sätt som i många andra länder.

Vi får inte låta historiskt goda resultat invagga oss i falsk säkerhet, utan vi måste modigt satsa på framtiden. I likhet med individens behov att kontinuerligt utveckla sig, bör även utbildningen känna av dagens puls. Därför måste vi finansiera en modernisering av utbildningen, göra det möjligt för internationella förmågor att bli kvar i Finland genom bättre språkundervisning och underlättade tillståndsförfaranden samt även möjliggöra flexibla övergångar såväl mellan högskolor som inom dem.

Arbetslivet är mer mångfasetterat och så kallade atypiska arbetskarriärer har blivit alldeles vanliga karriärer för den yngre generationen. Såväl nu som i framtiden behövs mångprofessionell kompetens. Vi studerar till fler yrken, införskaffar kompetens och utbildning för att arbeta för oss själva och för det gemensammas väl. Samhället bör stödja livslångt lärande i alla dess former, oberoende av ålder. Vi bör speciellt trygga att envar har möjlighet till livslångt lärande, att utvecklas och att upprätthålla sin lämplighet för arbetsmarknaden.

Såväl studier som arbetskarriärer blir smidigare genom att trygga studerandes utkomst, en tillräcklig nivå på studiestödet samt ett försörjartillägg. Studiestödets nuvarande utformning med en betoning på studiepenningen möjliggör högskolestudier för alla, oberoende av utgångspunkt. Vårt lilla Finland har inte råd att utesluta någon – vi måste ta i anspråk hela potentialen i vår begåvningsreserv!

Studerandehälsovården har ur ett samhälleligt perspektiv en speciell uppgift. Såväl med avseende på folkhälsan som på nationens ekonomi är det förståndigt att satsa på studerandes hälsovård. Grunden för ett livslångt hållbart hälsobeteende läggs ofta under studietiden. Då lär sig studerande sköta sin studieförmåga, vilken ligger till grund för deras framtida arbetsförmåga. Genom att satsa på studerandes hälsa och studieförmåga, satsar vi samtidigt på blivande arbetstagares arbetsförmåga och långa arbetskarriärer.

Varken kunskap, ekonomi eller produktion vet av gränser och det bör således inte heller den finländska utbildningen. En avgiftsfri utbildning som möjliggör studier oberoende av bakgrund, är en av Finlands viktigaste konkurrensfaktorer. Finland är byggt på bildning och utbildning, och det kommer även i framtiden säkra Finlands plats bland de främsta bildningsnationerna. Att investera i utbildning är att investera i varje finländare, åldring, barn och vuxen, och på ett bredare plan i hela människosläktets framtid. Utbildning är att lösa problem – och det är något som Finland verkligen behöver.

 

Helsingfors 28.4.2015

 

Joonas Peltonen, ordförande 

Finland studerandekårers förbund - SAMOK

 

Jari Järvenpää, ordförande

Finlands studentkårers förbund (FSF) 

 

Bilagor (på finska):

Strategiskt mål: Så här fås Finland i form genom utbildning

Högskolestuderandes målsättningar för den kommande regeringsperioden

 

Mer information:

ordförande Joonas Peltonen (SAMOK), tfn 050 389 1000, fornamn.efternamn@samok.fi

ordförande Jari Järvenpää (FSF), tfn 044 906 5007, fornamn.efternamn@syl.fi

 

 

Liitetiedostot

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Olemme ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Huolehdimme opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen tietoon sekä järjestämme opiskelijoille erilaisia valtakunnallisia palveluja ja alennuksia. SAMOKiin kuuluvilla opiskelijakunnilla on yhteensä noin 59 000 jäsentä. Kaiken kaikkiaan edustamme noin 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs