Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään yhteishaussa 151 700 hakijaa, mikä on 11 200 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkavassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa oli haettavana 46 600 aloituspaikkaa. Opiskelijavalinnat pyritään toteuttamaan suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla aikataululla.
Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 1.4. Hakijoista 46 % haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 % pelkästään yliopistoon ja 15 % molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille.
Suurin osa haettavana olleista koulutuksista on suunnattu toisen asteen tutkinnon suorittaneille. Näihin koulutuksiin oli 136 400 hakijaa. Aloituspaikoista 65 % on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville, joita tämän kevään hakijoista oli 76 %. Lisäksi tarjolla on noin 7300 aloituspaikkaa yliopistojen maisterikoulutuksissa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa; niitä ei ensikertalaiskiintiö koske.
Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on lääketieteissä (9,8 hakijaa/aloituspaikka), palvelualoilla (8,5 hakijaa/aloituspaikka) ja yhteiskunnallisilla aloilla (8,4 hakijaa/aloituspaikka). Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutukseen (16,5 hakijaa/aloituspaikka), luonnontieteiden alalle (9,9 hakijaa/aloituspaikka) sekä terveys- ja hyvinvointialoille (5,7 hakijaa/aloituspaikka).
Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on tekniikan aloilla sekä ammattikorkeakouluissa (3,0) että yliopistoissa (3,4).
Tänä keväänä tulee voimaan uudistus, jonka mukaan todistusvalinnasta tulee pääväylä korkeakouluun. Yliopistoon voi päästä ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja ammattikorkeakouluun joko ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla. Todistusvalinnalla valittavien osuus vaihtelee aloittain ja hakukohteittain. Tyypillisimmin todistuksen perusteella hyväksytään 51–60 % hakijoista, mutta osuudet vaihtelevat 25 % ja 100 % välillä. Myös valintakoe säilyy edelleen merkittävänä valintatapana.
Toistaiseksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut valmistautuvat toteuttamaan kevään 2020 opiskelijavalinnat suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön aiemmin vahvistaman aikataulun mukaisesti. Mikäli opiskelijavalintojen ja valintakokeiden toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa vaarantuu, voidaan opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa päätöstä yhteishaun aikataulusta muuttaa korkeakoulujen, Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen valmistelun pohjalta. Muutoksista tiedotetaan erikseen.
Tämän hetkisen tiedon mukaan todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5. Koko yhteishaun tulokset valmistuvat viimeistään 8.7.
*******
Antalet sökande i den gemensamma ansökan på våren är 151 700, vilket är omkring 11 200 högre än i fjol. Inom finsk- och svenskspråkiga utbildningar som inleds på hösten vid yrkeshögskolorna och universiteten fanns 46 600 nybörjarplatser att söka till. Högskolorna strävar att anta de studerande enligt undervisnings- och kulturministeriets fastställda tidtabell.
Den gemensamma ansökan till högskolorna avslutades på onsdagen den 1 april. Av de sökande ansökte 46 % enbart till yrkeshögskolor, 39 % enbart till universitet och 15 % till både och. Flest antal sökande fanns inom hälsovård och välfärd, handel, administration och juridik samt inom de tekniska branscherna.
Flertalet av utbildningarna som ingår i den gemensamma ansökan riktas till personer som avlagt en examen på andra stadiet. I den första gemensamma ansökan fanns 136 400 sökande. Av nybörjarplatserna reserveras 65 % för förstagångssökande, dvs. för 76 % i vårens ansökan. Inom magisterutbildningarna vid universiteten och utbildningarna för högre yrkeshögskoleexamen erbjuds dessutom 7 300 nybörjarplatser. Kvoten för förstagångssökande används inte för dessa utbildningar.
Vid universiteten är konkurrensen om nybörjarplatser störst inom det medicinska området (9,8 sökande per nybörjarplats), servicebranscher (8,5 sökande per nybörjarplats) och samhällsvetenskapliga (8,4 sökande per nybörjarplats). Vid yrkeshögskolorna är det relativt svårt att få en studieplats inom utbildning för tandtekniker, YH och munhygienist, YH (16,5 sökande per nybörjarplats), miljöplanerare, YH (9,9 sökande per nybörjarplats) samt inom social-, hälso- och idrottsområdet (5,7 sökande per nybörjarplats).
Antalet sökande i relation till nybörjarplatserna är lägst inom teknik och kommunikation, vid yrkeshögskolorna 3,0 och vid universiteten 3,4.
Denna vår införs en reform som gör betygsbaserad antagning till den huvudsakliga vägen till högskolor. Via den betygsbaserade antagningen kan man komma in till universitet med studentexamensvitsord och till yrkeshögskola med antingen studentexamensvitsord eller vitsord från en yrkesinriktad examen. Andelen som väljs utgående från betyg varierar enligt område och ansökningsmål. I regel väljs 51–60 % enligt betygsbaserad antagning, men andelarna kan variera mellan 25 % och 100 %. Urvalsprovet kvarstår som ett betydande antagningssätt.
Tills vidare förbereder sig universitet och yrkeshögskolor på att genomföra studerandeurvalen för våren 2020 som planerat i enlighet med den tidtabell som slagits fast av undervisnings- och kulturministeriet. Ifall det ser ut som om man inte kan genomföra studerandeurvalen inom utsatt tid kan man ändra den tidtabell för gemensam ansökan som slagits fast av undervisnings- och kulturministeriet, på basis av gemensam beredning av högskolorna, Utbildningsstyrelsen och undervisnings- och kulturministeriet. Information om förändringar ges separat.
Enligt nuvarande uppgifter publiceras resultaten av den betygsbaserade antagningen senast den 27 maj. Samtliga resultat i den gemensamma ansökan publiceras senast den 8 juli.
Antal sökande i den andra gemensamma ansökan till högskolor 2.4.2020
Koko: 0,12 MB Tyyppi: pdfAntal sökande i den andra gemensamma ansökan till högskolor 2.4.2020
Koko: 0,12 MB Tyyppi: pdf*******
Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalalla toimiva virasto, joka vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä.
Utbildningsstyrelsen är ett ämbetsverk som verkar inom undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ansvarar för att utveckla utbildningen, småbarnspedagogiken och det livslånga lärandet samt för att främja internationalisering.
Opetushallituksen mediapalvelu palvelee arkisin klo 9–16.
Utbildningsstyrelsens mediatjänst betjänar vardagar kl. 9–16.
puh./tfn 0295 331 703
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1