Suomen rakennuskannasta huolehtimisen tarve kasvaa. Rakennusteollisuus RT ry:n teettämästä tutkimuksesta selviää, että vuonna 2010 rakennustuotannon arvo oli yhteensä 27 miljardia euroa, josta korjausrakentamisen ja kunnossapidon osuus oli 11,1 miljardia. Ammatillisten oppilaitosten valmiuksia vastata korjausrakentamisen osaamishaasteisiin pyritään vahvistamaan HAMK Täydennyskoulutuksen toteuttamalla Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen -koulutuksella.
Suomen rakennuskannan vanhetessa korjausrakentaminen on ajankohtaista. HAMK Täydennyskoulutuksen toteuttama ja Opetushallituksen rahoittama Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen (KOROK) -koulutus pyrkii kehittämään ammatillisten oppilaitoksien tarjoamaa nykyaikaista opetusta korjausrakentamisesta.
– Pyrimme löytämään ratkaisuja opettajan jokapäiväiseen työhön. Opettajia koulutetaan korjausrakentamisen perusteisiin ja autetaan tuottamaan opiskeluun soveltuvaa oppimateriaalia. Projektin tavoitteena on myös kehittää oppilaitoksien korjausrakentamiseen liittyviä työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, joissa sovelletaan verkostoyhteistyötä, selvittää KOROK-koulutuksen projektipäällikkö Erkki Ahonen.
Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen -koulutus järjestetään valtakunnallisena täydennyskoulutuksena ammatillisten oppilaitosten rakennus- ja talotekniikan toisen asteen opettajille. Koulutus toteutetaan 7.8.2011 – 13.9.2012 ja siihen sisältyy yhteensä 12 kontaktipäivää sekä etäjaksoja. Projektin laajuus on kokonaisuudessaan 15 opintopistettä.
Korjausrakentamisen haasteet
Korjausrakentamiseen ja sen prosessiin liittyvät haasteet ovat moninaisia, jonka vuoksi korjausrakentamisen sijaan oikaistaan usein uudisrakentamisen puolelle.
– EU:n energiamääräysten tulo aiheuttaa kustannusten nousua, jonka vuoksi vaarana on, että korjaamista vältetään ja purkaminen lisääntyy. Yleisesti materiaalitehokkaampaa on korjata hallitusti kuin purkaa kokonaan, toteaa KOROK-koulutuksen ensimmäisen lähijakson aloituspäivässä esiintynyt Rakennusteollisuus RT ry:n koulutuksen ja työvoiman asiamies, rakennusinsinööri Juha Mäntynen.
Aloituspäivässä myös puhunut Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston yli-insinööri Juha-Pekka Maijala korostaa korjaushankkeiden vaativuuden muodostuvan useammista eri tekijöistä kuin uudisrakennushankkeissa. Kyse on moniulotteisen kokonaisuuden hallinnasta.
– Reunaehtojen ja suunnittelun lähtötietojen pitää olla selvillä, ennen kuin varsinaiseen suunnitteluun ryhdytään. Suunnittelu puolestaan edellyttää laaja-alaista rakennuksen ja sen toiminnan ymmärtämistä, kuten esimerkiksi arkkitehtuurin, rakennus- ja talotekniikan sekä materiaalien ja rakenteiden tuntemusta.
Myöskään toiminnallisia ja esteettömyyden näkökulmia ei tule unohtaa. Korjaushankkeet toteutetaan usein tilanteessa, jossa rakennus on käytössä koko ajan. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot ovat siten äärimmäisen tärkeitä.
– Korjaamisen ohella on lisäksi tärkeää ymmärtää rakennusten suunnitelmallisen hoidon sekä ylläpidon rooli ja merkitys kestävyyttä edistävinä tekijöinä.
Korjausrakentamisen merkityksestä ja suuruudesta johtuen luennoitsijat kokivat uusien ammattitaitoisten tekijöiden kouluttamisen sekä jo työelämässä toimivien osaamisen vahvistamisen erittäin ajankohtaiseksi kehittämisprojektin teemaksi.
– Korjausrakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito edellyttävät tekijöiltään uusia ammattitaitovaatimuksia ja kykyä tehdä myös monenlaisia tehtäviä. KOROK-projektin tärkeimmiksi tavoitteiksi koen osaamisen vahvistamisen sekä tiedonsaannin lisäämisen. Osaamista viedäänkin kentälle nopeiten opetuksen kautta, Maijala summaa.
Eväitä opetukseen
KOROK-projektiin osallistuvat opettajat ovat korjausrakentamisen opetuksen kehittämistyössä merkittävässä roolissa. Ympäri Suomea tulevat opettajat jakavat keskenään tietoa ja käytäntöjä vieden uudet opit oppilaitoksiinsa.
Ensimmäisen lähijakson päätteeksi opettajat kerääntyivät pohtimaan korjausrakentamisen opetuksen lähtökohtia. Maantieteellisesti Itä-Suomen ryhmään jaetut opettajat totesivat olevansa projektissa jännittynein mielin mukana.
– Korjausrakentaminen on mielenkiintoinen, jopa tunteita herättävä aihe. Suunnitelmat näyttävät usein paperilla selkeiltä, mutta työmaalla voi olla yllättäviä haasteita vastassa. Haasteet lisääntyvät kun työmaalle viedään kaksikymmentä oppilasta mukana, kuvailee Rauli Pulliainen Etelä-Savon ammattiopistosta.
– Toivomme saavamme projektista eväitä opetukseen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Käytännön ohjeistusta kaivataan siihen, miten opetus tulisi nykyisillä resursseilla ryhmäkoot huomioiden toteuttaa, Kari Paloperä Savon ammatti- ja aikuisopistosta lisää.
Tulevilta lähijaksoilta KOROK-ryhmäläiset toivoivatkin esimerkkiä opetuksellisesti onnistuneesta korjausrakennuskohteesta. Samoin yleistä kiinnostusta herätti rakennefysiikan ja työturvallisuuden käsittely sekä osaamisen periyttäminen työmaalla.
Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen -projektin seuraava lähijakso järjestetään 5.–6.10.2011 Hämeenlinnassa.
– Koulutukseen on vielä mahdollista osallistua mukaan joko ilmoittautumalla kehittämisprojektiin tai yksittäisiin lähipäiviin, HAMK Täydennyskoulutuksen koulutuspäällikkö Kalle Pietikäinen vinkkaa.
Teksti: Matleena Jokinen
Lisätietoja:
projektin toteutus: Erkki Ahonen, puh. 0400 252 4449 tai sp. [email protected]
koulutus: koulutussuunnittelija Arto Kolehmainen, puh. (03) 646 3410 tai sp. [email protected]
ilmoittautuminen: koulutusassistentti Kirsi Lahti, puh. (03) 646 3433 tai sp. [email protected]
Kuvatekstit:
Juha Mäntynen Rakennusteollisuus RT ry:stä (vas.) ja Juha-Pekka Maijala Ympäristöministeriöstä esiintyivät KOROK-projektin ensimmäisen lähijakson aloituspäivässä.
Opettajat Teuvo Toppinen (vas.), Kari Paloperä ja Rauli Pulliainen keskustelivat ensimmäisen lähijakson herättämistä kehitysajatuksista.
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti Visamäentie 35 A, PL 230 13101 Hämeenlinna sp. [email protected] p. (03) 6461 (vaihde)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1