Kolmen maan hyvistä käytännöistä maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen syntyi verkko-opas

Monet maahanmuuttajat, erityisesti matalalla koulutustasolla liikkeelle lähtevät naiset, ovat voineet asua Suomessa jo hyvinkin pitkään ilman minkäänlaista yhteyttä työelämään. Jos he ovat hoitaneet lapsia kotona, heillä ei ehkä ole tietoa suomalaisista tukipalveluista tai koulutusjärjestelmästä, riittävää kielitaitoa työelämää ajatellen tai käsitystä omista mahdollisuuksistaan.

Tarve yksilölliseen, perusasioista liikkeelle lähtevään ohjaukseen on tällaisten maahanmuuttajien kohdalla erityisen suuri. Empowering Migrants for Employment EME -hankkeessa kolmen maan toimijat perehtyivät yhdessä keinoihin tunnistaa maahanmuuttajien taitoja ja osaamista sekä edistää heidän työllistymisvalmiuksiaan.

Vastavuoroisen oppimisen avulla tuloksiin

Suomessa maahanmuuttajien osuus koko väestöstä on vielä suhteellisen pieni ja maahanmuuttajille suunnatut palvelut ovat vasta kehittymässä.

–  Meidän kannattaa ottaa oppia sellaisista Euroopan maista, joissa maahanmuuttajia on enemmän ja heidän parissaan tehdyllä työllä on pidemmät perinteet. Toisaalta myös Suomessa on paljon alan osaamista jaettavaksi kansainvälisesti, toteaa hankepäällikkö Katriina Tapanila.

Suomesta hankkeessa ovat mukana Helsingin aikuisopisto, Silta-Valmennusyhdistys, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopisto ja Työväen Sivistysliitto. Kansainväliset kumppanit ovat Emancipatie Via Arbeid EVA -järjestö Belgiasta sekä Piteån kunta ja Arbetarnas Bildningsförbund Ruotsista.

Yhteisen työskentelyn aikana arvioidut parhaat käytännöt, hankkeessa kehitetyt yhteisen oppimisen menetelmät ja suositukset on koottu oppaaksi verkkoon: ememethods.net. Oppaassa kerrotaan toimivista koulutustavoista ja menetelmistä, joilla esimerkiksi työharjoittelusta tai kielenopiskelusta saadaan tarkoituksenmukaisempaa.

– Mukana on myös paljon käytännön työkaluja, joita voi hyödyntää erilaisissa ryhmissä esimerkiksi oman osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen sekä ryhmäytymisen avuksi, Tapanila kertoo.

Verkko-oppaan käytännöt ja menetelmät ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja sovellettavissa.

Vertaistoiminta tukee oman polun löytämisessä

Yksi oppaassa esitellyistä keinoista on vertaisohjaus, jossa maahanmuuttajien työllistymistä tukevia vertaisryhmiä ohjaa koulutettu maahanmuuttajataustainen ohjaaja yhdessä kantaväestöön kuuluvan ammattilaisohjaajan kanssa. Työskentelyssä yhdistyy omakohtainen kokemus uuteen kotimaahan asettumisesta, ammatillinen ohjausosaaminen sekä paikallisen työelämän ja koulutusjärjestelmän tuntemus. 

Hankekumppanit laativat yhdessä myös toimenpidesuosituksia, jotka on suunnattu erityisesti päätöksentekijöille sekä maahanmuuttotyötä ohjaaville ja tekeville. Suosituksista käytiin asiantuntijoiden paneelikeskustelu osana EME-hankkeen päätösseminaaria tiistaina 24.11. 

Paneelissa keskusteluun nousi kysymys, miksi maahanmuuttajien palveluohjauksessa on edelleenkin suuria haasteita. Maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen Uudenmaan TE-palveluista muistutti, että ohjaus on prosessi, jossa tilanteet muuttuvat matkan varrella. Hän painotti, että omistajuus on tärkeää; kuka viranomainen ottaa vastuun asiakkaasta ja miten vahvistetaan hänen omaa toimijuuttaan.

– Yksi keskeinen haaste on kotoutumisprosessin omistajuus, se ei ole alkuvaiheessa riittävästi henkilöllä itsellään. Hänellä ei välttämättä ole välineitä suhteuttaa omaa tilannettaan vallitsevaan järjestelmään. Siksi ohjauspalveluissa saatetaan tehdä päätöksiä henkilön puolesta, kommentoi koulutuspäällikkö Janne Haikansalo Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta.

EME-hankkeessa on saatu hyviä kokemuksia vertaistoiminnasta ja vertaisohjauksesta. Hankepäällikkö Katriina Tapanila uskoo, että niiden avulla on mahdollista tukea myös maahanmuuttajan toimijuutta ja omistajuutta omasta polustaan työllistymiseen ja kotoutumiseen.

Lisätietoja
hankepäällikkö Katriina Tapanila, Työväen sivistysliitto TSL
puh. 050 339 1252, [email protected]

Kansainvälisen EME-hankkeen ememethods.net -sivusto on englanninkielinen. Sivustosta julkaistaan myöhemmin myös suomenkielinen versio. Kaksivuotinen hanke päättyy vuoden lopussa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.