Koulutuspolitiikkaan tuli 2010-luvun lopulla jatkuvan oppimisen käsite, ja Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on jatkuvan oppimisen uudistaminen.
Uudistuksen tavoitteet kytketään työelämän tarpeisiin. Niissä korostuvat työurien pidentäminen, työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden tasapaino sekä yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen.
Aikuisten ja työelämässä olevien kouluttaminen on ajankohtainen teema. Sitä sanoitetaan pitkälti työelämän, elinkeinopolitiikan ja talouden käsittein, vaikka kyse on aikuisten oppimisesta, kehittymisestä ja kouluttautumisesta. Ne ovat kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen keskeisiä teemoja.
Mitä sanottavaa kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkijoilla on siitä, millaista aikuiskoulutuspolitiikkaa maassamme harjoitetaan?
Vertaisarvioitu, avoimesti verkossa ilmestyvä Aikuiskasvatus-tiedelehti syventyy teemanumerossaan 4/2020 koulutuspolitiikkaan aikuisten ja aikuisuuden näkökulmasta. Julkaisu nostaa esille aikuiskoulutuksen yhteiskunnallisen merkityksen ja aseman.
Numeroon etsitään käsikirjoituksia, jotka käsittelevät aikuiskoulutuksen politiikkaa eri näkökulmasta.
’Politiikka’ voidaan ymmärtää laajasti politiikan tekemisenä, toimintapolitiikkoina ja erilaisina kamppailuina aikuiskoulutukseen kytköksissä olevilla kentillä. Osallistu teemanumeroon teoreettisella tai empiirisellä tiedeartikkelilla, näkökulmalla tutkimukseen tai käytäntöön, puheenvuorolla tai kirja-arviolla.
Politiikan tekemiseen osallistuvat erilaiset tahot, ja kansallisen tason politiikkoja määrittävät myös ylikansalliset toimijat. Politiikan kohteina ovat niin ikään eri tasojen toimijat, rakenteet ja instituutiot, viime kädessä yksittäiset kansalaiset.
Teemanumerossa julkaistavat tekstit voivat etsiä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
KANSANVALISTUSSEURA – sivistys on yhteiskunnan tärkein arvo.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1