Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet: Suomi tarvitsee hyvinvoivia kansalaisia

Tämän päivän ja tulevaisuuden Suomi tarvitsee henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia sekä osaavia kansalaisia. Yhteiskuntamme eheys edellyttää vahvasti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Kansalaisopistojen liitto näkee, että keväällä valittavan eduskunnan ja seuraavan hallituksen on tartuttava työssään seuraaviin teemoihin:

Kaikille mahdollisuus pitää perustaidot kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän

• Nykyinen työ ja arki vaativat osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia tietoja ja taitoja läpi elämän.
• Kansalaisopistojen kurssitarjontaa tulee hyödyntää entistä vahvemmin työelämätaitojen kehittämisessä. Kansalaisopistot ovat merkittäviä toimijoita esimerkiksi kansalaisten digitaitojen ja maahanmuuttajien kieli- ja lukutaitokoulutuksen osalta.
• Kansalaisopisto-opiskelun tulee säilyä kaikkien saavutettavissa varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Perusrahoituksen leikkaukset ovat vaarantaneet tämän lakiin kirjatun tärkeän periaatteen. 
• Aikuisetkin tarvitsevat hyviä harrastuksia luovan ajattelun lähteinä ja työn vastapainona. Mahdollistetaan tämä kaikille jatkossakin.

Hyödynnetään laajemmin kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointivaikutukset

• Yhteiskunnallinen eheys edellyttää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Fyysisesti ja henkisesti hyvinvoivat kansalaiset näkyvät viime kädessä yhteiskunnan vähenevinä sote-kuluina.
• Kansalaisopisto tuottaa tutkitusti* opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden osalta ja yhteiskunnan taloudelliset panostukset palautuvat rahassakin mitattuna moninkertaisina.**
• Seuraavassa hallitusohjelmassa on nähtävä laajemmin kansalaisopisto-opiskelun ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä edistävä voima sekä tarkasteltava mm. ikäihmisten palveluita kokonaisvaltaisesti. Vanhuus ei ole vaiva: Suomi tarvitsee kaikenikäisiä vireitä kansalaisia.

Vapaan sivistystyön resurssit tulee kohdentaa tehokkaammin

• Vapaan sivistystyön vaikuttavuuden todentamiseksi tarvitaan vertailtavia ja jatkuvia tilastoja koko vapaan sivistystyön osalta sekä kattavampaa tieteellistä tutkimusta opiskelun vaikutuksista.
• Vapaa sivistystyö pystyy joustavasti järjestämään uudentyyppistä koulutusta ja vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin nopeasti. Tämä edellyttää kuitenkin myös rahoituksen lisäämistä. 
• Vapaaseen sivistystyöhön suunnattu julkinen rahoitus tulee käyttää tehokkaasti koko väestön hyväksi. Tästä syystä toimialaa on uskallettava tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Vapaan sivistystyön opinnot tulee jatkossa voida tehokkaammin lukea hyväksi osaksi muita opintoja!

KoL:n eduskuntavaalitavoitteet julkaistiin liiton Tammiseminaarissa 31.1.–1.2.2019 Kouvolassa. Tammiseminaari käynnisti myös kansalaisopistokentän kaksinkertaisen juhlavuoden: kuluvana vuonna on kulunut 120 vuotta kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa ja Kansalaisopistojen liitto itse viettää 100-vuotisjuhlavuottaan.

* Kansalaisopiston opiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (Jyri Manninen 2018)
** Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (Jyri Manninen 2015)

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi  

Tiedottaja Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto KoL
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi   

www.kansalaisopistojenliitto.fi/eduskuntavaalit