Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Koulutus » Innovaatiovelka tulee vielä maksettavaksi

Teknologiateollisuus ry

Innovaatiovelka tulee vielä maksettavaksi

Tiedote.
Julkaistu: 09.03.2016 klo 15:02
Julkaisija: Teknologiateollisuus ry

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Antti Vasara uskoo, ettei Suomella tai yrityksillä ole muuta mahdollisuutta saada talouskasvua kuin innovoimalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kuitenkin leikattu rankalla kädellä. VTT:henkin on osunut.

Vasara ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä leimaamaan kaikkia leikkaustoimia virheiksi, vaan sanoo ymmärtävänsä valtion tiukan taloustilanteen tuomat vaatimukset. Hän kuitenkin toivoo, että tki-toiminta nähtäisiin pitkän tähtäimen investointina eikä lyhyen tähtäimen kuluna.

Vasara pelkää Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että kun tki-rahoituksesta säästetään, samalla rakennetaan tulevavaisuuteen innovaatiovelkaa, joka tulee joskus maksettavaksi.

Kun kotimainen rahoitus supistuu, on VTT:n saatava enemmän rahaa EU:sta. Vasara kuitenkin muistuttaa, että kaikkialla maailmassa on sama ongelma tki-rahoituksen niukkuuden suhteen. Siksi myös EU-raha on erittäin kilpailtua. Silti hän kannustaa myös yrityksiä hakemaan EU-rahoitusta.

Palkankorostus hyvästä työstä

On työntekijän ja yrityksen etu, jos hyvin tehdystä työstä voidaan palkita, toteaa GE Healthcare Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär Vision haastattelussa.

GE Healthcaressa yrityskohtaisen palkkapolitiikan lähtölaukaus oli, kun ylemmistä toimihenkilöistä 65 prosenttia ilmoitti kyselyssä kannattavansa paikallista ratkaisua. Sen jälkeen luottamusmiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa toimintamallista päästiin sopimukseen. Vuodesta 2011 lähtien ylemmät toimihenkilöt ovat olleet yrityskohtaisen sopimuksen piirissä.

Myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa on keskusteltu yrityskohtaisuuden käyttöönotosta. Toimihenkilöt olivat jo tulossa mukaan paikalliseen ratkaisuun, mutta valitettavasti Pro ei hyväksynyt sitä.

Jankola-Väntärin mukaan olisi hienoa, jos kaikille ryhmille olisi samanlaiset käytännöt. Se selkeyttäisi henkilöstöpolitiikkaa ja kaikilla olisi samanlainen kohtelu. Hän oudoksuu väitteitä, että paikallisella sopimisella haluttaisiin polkea työntekijöiden oikeuksia.

– Eihän sellainen kanna! Meidän on toimittava pitkäjänteisesti niin, että ihmiset viihtyvät täällä töissä. Ei yrityksenkään olisi järkevää tehdä sopimusta, joka ei olisi työntekijöille hyvä. Etu on yhtäläinen, siksi olemme onnistuneet löytämään yhteisen sävelen ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa.

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan ylös, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen uskoo.

Se parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Toivon että sen myötä vienti lähtisi vetämään, Inkeroinen toteaa Visiossa.

Inkeroisen mukaan prosessi kuitenkin osoitti, että neuvotteluihin kasaantui taas aivan liikaa ratkottavia kysymyksiä. Tulevaisuudessa neuvottelut on oikein hajauttaa vientivetoisesti liittotasolla käytäviksi. Maan hallituksen poliittinen valta ja työehtosopimukset pitää eriyttää.

Visio verkkoon

Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.

Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision lukijaksi pääset osoitteessa http://visiolehti.fi/.

 

Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs