Ilmastonmuutosuutisoinnin määrä nousi ennätyslukemiin Helsingin Sanomissa kahden viime vuoden aikana, selviää Oulun ammattikorkeakoulussa tehdystä opinnäytetyöstä. Yleisin tapa kertoa ilmastonmuutoksesta on uhkakuvien tai konfliktien kautta. Ilmastonmuutoksen seurauksista vastuutetaan nykyään päättäjien lisäksi myös tavallisia kuluttajia ja uutisten sävy on käynyt yhä uhkaavammaksi.
Eija Eskola tutki viestinnän tutkinto-ohjelman opinnäytetyössään Helsingin Sanomien artikkeleita liki 30 vuoden ajalta, vuosilta 1990–2019. Aineistoa kertyi yhteensä 511 artikkelia.
Tutkimuksessa keskityttiin ilmastopaneeli IPCC:hen liittyvien artikkeleiden uutiskärkiin kehysanalyysin avulla. Eskolan mukaan yleisin tapa kertoa ilmastonmuutoksesta on uhkakuvien kautta, sillä artikkeleista reilu kolmannes sisälsi pääasiassa uhkakuvia ilmastonmuutoksen seurauksista ja koko ajan lähestyvästä ilmastokatastrofista.
Vähän vajaa neljäsosa artikkeleista keskittyi julkisiin kiistoihin ja niiden osapuoliin. Myös aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet ilmastouutisointiin usein sekä katastrofin että konfliktin aineksia.
Eskola kyseenalaistaa opinnäytetyössään konfliktin näkökulmasta tehdyn uutisen tarkoituksenmukaisuutta.
– Oli riidan aihe sitten ydinvoima, kehitysmaiden ilmastorahasto tai päättäjien sanavalinnat, vie kiistaan keskittyminen huomion uutisen todellisesta aiheesta, Eskola pohtii.
Tutkimusartikkeleista 30 julkaistiin 1990-luvulla, 150 artikkelia 2000-luvulla ja 331 artikkelia 2010-luvulla. Tutkimusaineiston määrällisessä tarkastelussa huomiota herättävät erityisesti vuodet 2018 ja 2019. Tällöin julkaistiin yhteensä 174 artikkelia, joka on yli puolet koko vuosikymmenen artikkelimäärästä. Pelkästään vuonna 2019 julkaistiin yli kolminkertainen määrä ilmastopaneeliin liittyviä uutisia verrattaessa koko 1990-luvun artikkeleihin.
Ilmastouutisointi syyllistää myös kuluttajaa
Media penää usein ilmastonmuutoksen seurauksien vastuunkantoa poliitikoilta, hallituksilta tai kuntien päättäjiltä. Viimeisten kahden vuoden aikana median syyttävä sormi on pikkuhiljaa kääntynyt myös kohti kuluttajaa.
– Erityisesti osassa 2010-luvun aineiston artikkeleista toimitus nosti uutiskärkeen yksilöiden kulutustottumukset ja hiilibudjetit. Toimitus saattoi kehottaa kuluttajia ilmastopaastoamaan tai pohti, tuntevatko ulkomaanmatkailijat lentohäpeää, Eskola summaa.
Tutkimusaineistosta löytyi myös erilaisia tulkintoja, joissa pääpainona ei ollut uhkakuvat, kiistat tai syyllistäminen. Lähes viidennes artikkeleista oli ratkaisukeskeisiä ja positiivissävytteisiä uutisia. Näitä näkökulmia ilmeni erityisesti talouden, ongelman hallinnan sekä toivon kehyksissä.
Lisätietoja:
Eija Eskola, Oulun ammattikorkeakoulu
040 770 5107
c7esei00@students.oamk.fi
Oamk on 9 000 opiskelijan ja noin 500 työntekijän muodostama monialainen ja kansainvälinen korkeakouluyhteisö. Tiivis yhteistyömme yritysten ja yhteisöjen kanssa luo pohjan opiskelijoidemme korkeatasoiseen ja ajantasaiseen osaamiseen. Toimintamme kulmakiviä ovat avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme painoalat ovat ympäristöviisaus, kestävä hyvinvointi ja digitaalinen murros.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1