Hallitusohjelma ja sen pohjalta laaditut opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset muodostavat keskeisen pohjan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmalle ja vuosien 2012–2016 kehittämistoimille. Osana tätä prosessia opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on antanut korkeakoulujen toimintojen kehittämisestä oman palautteensa ja siihen liittyen myös korkeakoulukohtaiset palautteensa sekä keskeisistä kehittämiskohteista että hallitusohjelman mukaisten säästöjen toteuttamisesta. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen taso putoaa vuoteen 2015 mennessä noin 13 %, ja aloituspaikkoja leikataan jo vuonna 2013 noin 2200.
Rahoituksen leikkaukset edellyttävät myös Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) muutoksia sekä koulutustarjontaan että koulutuksen toteutukseen. Niistä käydään valmisteluvaiheessa tarpeelliset keskustelut ja YT-menettelyn mukaiset kuulemiset ammattikorkeakoulun sisällä. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja OKM:n avainhenkilöiden kanssa asiaa valmistellaan syksyn ja vuodenvaihteen aikana.
OKM:n HAMKille antama palaute koulutustarjonnasta ja rakenteellisesta kehittämisestä:
Hallituskaudella toteutetaan ammattikorkeakoulu-uudistus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu merkittäviä määrärahasäästöjä, joista osa toteutetaan koulutustarjontaa vähentämällä ottaen huomioon koulutustarve-ennakointien tulokset. Muutokset tulee toteuttaa vuodesta 2013 alkaen.
Tavoitteen saavuttamiseksi ammattikorkeakoulun tulee vähentää tekniikan ja liikenteen alan koulutusta 80, kulttuurialan koulutusta 50 ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutusta 30 aloituspaikan* verran.
Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo edelleen, että puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun osaamisen vahvistamiseksi koulutusohjelmien koulutus tulisi koota yhteen ammattikorkeakouluun. Hämeen ammattikorkeakoululla on opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan parhaat edellytykset vastata kehittämistyöstä jatkossa. Tämä tarkoittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun koulutusohjelman koulutusvastuun siirtämistä Hämeen ammattikorkeakoululle. Tässä yhteydessä ja ottaen huomioon ennakoinnin mukaisen lisäystarpeen maaseutuelinkeinoihin, Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan koulutustarjontaa voitaisiin lisätä 60 aloituspaikan* verran.
Alojen valtakunnallisen lisäystarpeen täyttämiseksi luonnontieteen alan koulutusta voitaisiin lisätä 20 sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjontaa 10 aloituspaikan* verran. Lisäysten tulee tapahtua ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa uudelleen kohdentamalla**.
Koulutustarjonnan muutokset sekä opintoprosesseihin liittyvät ongelmat huomioon ottaen kaikki liiketalouden, tekniikan ja liikenteen sekä kaikki englanninkielinen koulutus olisi tarkoituksenmukaista keskittää pääkampukselle Hämeenlinnaan.
FUAS-rakenteessa muotoilun koulutus on tarkoituksenmukaista keskittää Lahden ammattikorkeakouluun.
*tällä tarkoitetaan laskennallisia aloituspaikkoja
**tässä kohdassa on ristiriita OKM:n aineistoon sisältyvän liitetaulukon tietojen kanssa /VH
Aloituspaikkojen nettovähennys HAMKissa on 70. Sen vaikutus rahoituksen pohjana olevaan laskennalliseen opiskelijamäärään on noin 280 vuoteen 2017 mennessä.
Palautteeseen kirjattu 60 aloituspaikan lisäysvaraus luonnonvara-alan koulutukseen on sidoksissa supistuksiin muissa ammattikorkeakouluissa. Se on siten ainakin suuruudeltaan epävarma.
OKM:n palautteeseen vastaamista valmistellaan seuraavien asiakokonaisuuksien osalta:
A. FUAS-liittouman kehittäminen
FUAS-liittouman kehittämistä vauhditetaan liittouman strategian pohjalta. Itsenäisten ammattikorkeakoulujen strateginen liittouma muodostaa ammattikorkeakoulukokonaisuuden, jonka kehittämiseen kaikki kolme ammattikorkeakoulua sitoutuvat. Tämä otetaan huomioon jo vuoden 2012 talousarvion valmistelussa ja amk-lakiteksteihin vaikuttamisessa. OKM:lle annettavaan palautteeseen liitettävää näkemystä liittouman kehittämisestä valmistellaan FUAS-rehtoriryhmässä ja FUAS-ohjausryhmässä.
B. Koulutustarjonnan muutokset vuodesta 2013 alkaen
1. Kulttuurialan koulutuksen vähentäminen
Tarkasteltavana on kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joista kokonaisvaikutuksiltaan edullisempi mahdollistaisi sekä muotoilun että ohjaustoiminnan koulutuksen jatkumisen HAMKissa. Toisessa vaihtoehdossa HAMKiin jäisi vain ohjaustoiminnan koulutus. Molempien koulutusten jatkumisen mahdollistavassa vaihtoehdossa ohjaustoiminnan koulutus siirretään sosiaali- ja terveysalalle, jolle sen itse asiassa alun alkaenkin piti Riihimäeltä siirron yhteydessä sijoittua. Toisessa vaihtoehdossa muotoilun koulutusohjelma jouduttaisiin käytännössä lopettamaan kokonaan, kun myös Lahden ammattikorkeakoulu joutuu leikkaamaan kulttuurialan koulutustaan. Sinne ei siten voida siirtää HAMKin muotoilun koulutusta.
Muotoilun koulutusohjelman säilyttämiselle HAMKissa on vahvat perustelut: Pohjoismaiden ainut jalkinealan suunnittelijakoulutus, jonka tueksi on tulossa myös Tampereelta Hämeenlinnaan siirrettävä kenkäalan toisen asteen ammatillinen koulutus. Lasi- ja keramiikka-alan koulutus, jolla on synergiset ja toimivat yhteydet rakennusalan koulutukseen. Muotoilun, liiketalouden ja tekniikan koulutukset on monen vuoden työn tuloksena keskitetty Visamäen kampukselle, ja niistä on hyvää vauhtia muodostumassa Aalto-yliopiston tapainen innovatiivinen kokonaisuus, jonka purkaminen ei ole järkevää.
2. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen lisääminen
Ohjaustoiminnan koulutus esitetään siirrettäväksi vuosien 2013–2017 aikana asteittain sosiaali- ja terveysalalle sosiaalialan koulutusohjelman yhteyteen. Samalla sosiaali- ja terveysalan koulutusta esitetään lisättäväksi. Koulutusalan sisällä aloituspaikat kohdennetaan uudelleen siten, että myös ohjaustoiminnan koulutus voidaan hoitaa lähes nykyisessä laajuudessa. Uudistus edellyttää sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmien uudistamista jo ennen vuoden 2014 suurta opetussuunnitelmauudistusta.
3. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen vähentäminen
Valtakunnallisen koulutusrakenneuudistuksen yhteydessä myös tekniikan ja liikenteen alan osaamiskokonaisuuksia kehitetään vuosien 2012–2013 aikana koulutusohjelmia yhdistämällä ja opetussuunnitelmarakenteita kehittämällä. Samalla koulutusohjelmanimikkeet ja hakukohteet vähenevät. Muutokseen liittyy myös toimintaa tehostavia siirtoja paikkakuntien välillä. Tavoitteena on työelämän tarvitseman osaamisen turvaaminen sekä henkilöstössä että tutkinto-ohjelmissa. Koulutuksen supistukset kohdistetaan niihin tekniikan osa-alueisiin, joihin vuodelle 2016 tehdyt tarvelaskelmat edellyttävät supistuksia. Osa nykyisistä koulutusohjelmanimikkeistä poistuu hakukohteista vuosien 2013 ja 2014 aikana, kun tekniikan alan aloituspaikkoja vähennetään ja koulutuksen sisäisiä rakenteita kootaan suuremmiksi osaamiskokonaisuuksiksi.
4. Liiketalouden koulutuksen aloituspaikkojen säilyttäminen nykyisellä tasolla
Liiketalouden koulutusohjelmasta ja International Business koulutusohjelmasta muodostetaan vuoteen 2014 mennessä toiminnallinen kokonaisuus, jonka yhteenlaskettu aloituspaikkamäärä säilytetään nykyisellä tasolla (130 aloituspaikkaa). Perusteluna tälle on työelämän tarvearvio, jonka mukaan aloituspaikkoja alueella tarvittaisiin jopa 200.
5. Luonnontieteiden alan koulutuksen lisääminen
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelman aloituspaikkamäärä nousee 50:een. Koulutuksen vetovoiman ja opetusjärjestelyjen takia ryhmää ei ole tarkoituksenmukaista suurentaa tämän enempää. Volyymin kasvu tarjoaa mahdollisuuksia myös sisältöjen kehittämiseen.
6. Luonnonvara-alan koulutuksen lisääminen
OKM esittää luonnonvara-alan voimakasta keskittämistä Hämeen ammattikorkeakouluun ja aloituspaikkojen lisäämistä 60:llä edellyttäen, että muihin ammattikorkeakouluihin esitetyt leikkaukset onnistuvat OKM:n esittämällä tavalla. Tästä epävarmuudesta johtuen HAMKin esitys laaditaan pienempään aloituspaikkalisäykseen perustuen. Vastaavasti liiketalouden koulutuksen leikkausta ei toteutettaisi.
C. Vuosia 2014–2016 koskevat sopimusneuvottelut
Toimipisteiden ja koulutusohjelmien vaikuttavuudesta ja elinkelpoisuudesta tehdään vuonna 2012 toiminnan tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen perustuva kokonaistarkastelu, jonka pohjalta valmistellaan ennen vuosia 2014–2016 koskevia sopimusneuvotteluja vaihtoehtoiset rakenteellisen kehittämisen ratkaisut perusteluineen ja kustannusvaikutuksineen. Sopimusneuvottelut käydään syksyllä 2013. Vaihtoehdoista valitaan neuvottelujen tuloksena kokonaisvaikutuksiltaan edullisin.
Rakenteelliseen kehittämiseen kuuluu myös ylempään amk-tutkintoon johtavan koulutuksen määrätietoinen kehittäminen FUAS-liittouman yhteistyönä. Tarjontaa kasvatetaan hallitusti muuta aikuiskoulutusta vastaavasti vähentämällä.
Tutkintoon johtavan koulutuksen aikuistoteutuksia tehdään kasvavassa määrin virtuaalitoteutuksina sekä tarpeen ja resurssien mukaan monimuotototeutuksina eri paikkakunnilla.
D. Vaikutukset opiskelijoihin ja henkilöstöön
Rakenteellisten muutosten toteuttaminen ajoittuu pitkälle aikavälille, kun muutokset liittyvät uusien kokonaisuuksien rakentamiseen ja aloittavien opiskelijoiden määriin. Muutoksilla ei siten ole suoraa vaikutusta nykyisiin opiskelijoihin, joiden koulutus viedään läpi voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaisesti. Vaikutukset henkilöstöön ajoittuvat kauteen 2013–2018. Luontainen poistuma vuoteen 2016 mennessä on noin 100 henkilöä, joten huomattava osa rahoitusleikkausten aiheuttamasta vähennystarpeesta pystytään hoitamaan siinä yhteydessä. Uusissa osaamiskokonaisuuksissa tarvittavaa osaamista hoidetaan merkittävästi myös sisäisin siirroin. Siten jonkin nykyisen koulutusohjelman sisäänoton lopettaminen ei välttämättä merkitse kyseisen osaamisen alasajoa vaan integrointia suurempiin kokonaisuuksiin.
Lisätiedot
rehtori Veijo Hintsanen, p. 03 646 4210
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti Visamäentie 35 A, PL 230 13101 Hämeenlinna sp. [email protected] p. (03) 6461 (vaihde)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1