Suomea pidetään koulutuksellisen tasa-arvon mallimaana. Kielikoulutuksessa tasa-arvo näkyy muun muassa siinä, että koulutus ja oppiminen on saavutettavaa. Opinnoissa saavutettu kielitaito tuottaa arvoa esimerkiksi työelämään sijoittuville. Kieli ja kielitaito ovat yhteiskunnallisen osallistumisen, vuorovaikutuksen, tiedon rakentumisen ja rakentamisen, itseilmaisun ja osallistumisen keskeisiä välineitä.
Kielitaidon asema yhteiskunnassa tulee näkyväksi, kun tarkastellaan sen tosiasiallista tarjontaa ja saavutettavuutta: kenelle kielikoulutusta on tarjolla, mitä kieliä tarjotaan, ja kuka pystyy niitä opiskelemaan? Peruskouluun on synnytetty järjestelmä, joka antaa mahdollisuuden koulun valitsemiseen. Painotettuun opetukseen hakeutuvat innokkaimmin hyvin toimeentulevien perheiden lapset. Myös kuntien erot kasvavat. Toisilla on enemmän varaa ja halua sijoittaa koulutukseen, toisilla vähemmän. Perusopetukseen on jatkuvasti kohdistettu säästöjä, ja sama tilanne jatkunee lähitulevaisuudessa suuremmissakin kaupungeissa.
Vuonna 2018 julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa esitettiin tavoitteena suomalaisten kielivarannon laajentaminen ja kielten osaamisen parantaminen, kieltenopetuksen varhentaminen ja kielivalikoiman laajentaminen sekä kieltenopetuksen alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden ja jatkuvuuden tukeminen. Käytännössä kehitys on valtakunnallisesti kulkenut päinvastaiseen suuntaan, ja kielten osaamisen alueellinen epätasa-arvo on kasvanut entisestään.
Nopeita toimia vaaditaan tämän kehityskulun muuttamiseksi. Yksi vaihtoehto olisi, että perusopetuksen A1-kieli olisi lakisääteisesti muu kuin englanti. Vaihtoehtoisesti olisi tarjottava vähintään kolmea A1-kieltä yli 30 000 asukkaan kunnissa. Lisäksi A2-kielten opetuksen tulisi olla valtiorahoitteista.
Finland anses vara ett modelland när det gäller jämlik utbildning för alla. I språkutbildningen ser man likabehandlingen bland annat genom att utbildning och inlärningen är tillgänglig för alla. Språknivån som man uppnår är till nytta bland annat då man ska ut i arbetslivet. Språk och språkkunskap är viktiga verktyg för att kunna delta i samhällsdiskussionen, samhällskommunikation, för att delge och bygga på kunskap och för att kunna uttrycka sig mångsidigt.
Hur man ser på språkkunskap i vårt land märker man tydligt när man tittar på det verkliga språkutbudet och tillgängligheten; vem har tillgång till språkundervisning, vilka språk erbjuds och vem har möjlighet att studera språk? I grundskolan har det utformats ett system som gör att barn från välbärgade familjer ivrigare väljer språk. Även skillnaderna mellan kommunerna växer. Vissa har mer resurser och vilja att satsa på utbildning, andra mindre. Man kräver kontinuerligt att grundskolan ska spara pengar och så kommer det att vara de närmsta åren även i de största städerna i landet.
I en framtidsöversikt som utbildnings- och kulturministeriet publicerade år 2018 hade man som målsättning att finländarnas språkreserv ska breddas, språkkunskapen ska bli bättre, att man ska tidigarelägga språkundervisning, att man ska stöda kontinuitet i språkstudier samt en regional och lokal tillgänglighet till språkstudier. I praktiken har utvecklingen gått i motsatt riktning. Skillnaden i språkkunskaper har vuxit beroende på boendeort.
Det krävs snabba åtgärder för att stoppa den här utvecklingen. Ett alternativ kunde vara att i lag besluta att grundskolans A1-språk ska vara ett annat språk än engelska i finskspråkiga skolor. Ett annat alternativ kunde vara att man i kommuner med mer än 30 000 invånare är tvungna att erbjuda tre olika A1-språk. Dessutom borde undervisningen i A2-språk vara statsfinansierad.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 34 yhdistystä, 3500 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1