Vielä puoli vuosisataa sitten Etelä-Korea oli yksi Aasian köyhimmistä maista, nyt se on alueen neljänneksi suurin talous. Harppauksen on mahdollistanut vahva koulutukseen investoiminen.
Suomalaisina olemme ylpeitä Pisa-menestyksestämme. Samalla tavoin, osin edellämme, huipulla komeilee Etelä-Korea. Maailman huipputasoisen peruskoulutuksen lisäksi maa on ylivoimaisena ykkösenä, kun verrataan OECD-maiden 23-35-vuotiaiden korkeakoulutuksen saaneiden osuutta, sillä peräti 65 prosentilla maan nuorista aikuisista on nykyään yliopistokoulutus. Varttuneemmissa ikäluokissa luku on merkittävästi alhaisempi.
Lähes 50 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa on noin 170 yliopistoa, joista 85-90 prosenttia on yksityisiä.
Korealaiset Samsungit ja Hyundait ovat tulleet suomalaisillekin tutuiksi. Niiden maailmanvalloituksen taustalla valtion monialayrityksiin panostamisen lisäksi osaava ja korkeasti koulutettu henkilökunta sekä vahva panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä ja monet muut jättiläiskokoiset yritykset panostavat suuria summia maan yliopistojen tukemiseen. Esimerkiksi Samsung on tukenut yliopistoja vuodesta 1996 alkaen yli miljardilla eurolla, Doosan viimeisen viiden vuoden aikana 200 miljoonalla eurolla.
Win-win -tilanne
Etelä-Korean suurlähettiläs Chang Dong-hee kertoo yritysten yliopistojen tukemisen tuovan etuja molemmille osapuolille.
– Taloudellisesti vahvat yliopistot pystyvät tarjoamaan monipuolista ja korkeatasoista koulutusta. Myös niiden kyky tarjota stipendejä lahjakkaille, mutta varattomille opiskelijoille on lisääntynyt kasvaneiden yrityspanostusten myötä.
– Yritysten kannalta niiden kiinnostavuus työpaikkoina huippukoulutettujen keskuudessa on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, sillä lahjoituksia tekevät yritykset tulevat opiskelijoille tutuiksi jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi monet yritykset takaavat työpaikan tiettyihin koulutusohjelmiin osallistujille. Tällaiseen ohjelmaan osallistuminen onkin hyvin suosittua. Yritykset saavat näin juuri heidän tarpeisiinsa koulutettuja huippuosaajia, selvittää Chang Dong-hee molemminpuolisia hyötyjä.
Työpaikkatakuu on ollut käytössä erityisesti puolijohde- ja matkapuhelinteollisuudessa.
Yritykset tarjoavat opiskelijoille myös mentorointia tai esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä yrityksen terveydenhuollossa.
Tuotekehitykseen panostetaan
OECD:n tilastojen mukaan Etelä-Korean panostus tuotekehitykseen on 4,03 prosenttia bruttokansantuotteesta, jolla se sijoittu toiseksi 4,38 prosenttia sijoittavan Israelin jälkeen. Kolmantena listalla on Suomi 3,78 prosentin osuudella.
Vahva tuotekehitys on mahdollistanut monelle Etelä-Korean yritykselle maailmanvalloituksen. Sitä on tukenut maan hallinnossa jo 1960-luvulla tehty strateginen päätös investoida tieteisiin ja tutkimukseen perustamalla useita tiede- ja tutkimuskeskuksia.
Yhtenä tuoreena esimerkkinä yritysten panostuksista suurlähettiläs Chang mainitsee kesällä Otaniemeen avatun Samsungin tutkimuskeskuksen, jonka avulla yritys pyrkii yhteistyöhön suomalaisten tutkijoiden, korkeakoulujen sekä yritysten kanssa.
Haasteita riittää
Etelä-Koreallakin on suurlähettiläs Changin mukaan taloudellisia haasteita edessään globalisaation sekä mm. maan tasaisesti vähenevän syntyvyyden vuoksi. Se on laskenut yhdeksi maailman alhaisimmista. Hänen mukaansa yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden talouskasvuun on luova talous, jossa eri teollisuudenalat, kulttuuri ja hi-tech yhdistyvät. Hän näkeekin Aalto-yliopistomme mielenkiintoisena ratkaisuna, josta Etelä-Koreassakin voidaan ottaa opiksi ja luoda uusia liiketoimintoja laadukkaine työpaikkoineen.
Lisätietoa artikkelista ja yhteydenotot: http://bit.ly/1bAcaSl
Julkaisija: Editori.fi
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1