Henkilöstön kehittäminen yrityksissä on nykyisin paljon laajempaa ja monipuolisempaa kuin vain osallistumista perinteiseen luokkamuotoiseen koulutukseen. Erityisesti verkko-oppimisen suosio kasvaa.
Osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä useammin työpaikalla työn ohessa ja linkittyy vahvasti yrityksen strategiaan. Kyse on koko henkilöstöä koskevasta tavoitteellisesta toiminnasta, joka räätälöidään eri henkilöstöryhmien, usein jopa yksittäisten ihmisten tarpeisiin.
Osaamisen kehittämistä on perinteisesti mitattu koulutukseen osallistuneiden opiskelijapäivien määrällä. Vanhat mittarit eivät kuitenkaan enää anna riittävän laaja-alaista kuvaa osaaminen kehittämisestä työuran aikana. Tarvitaan uusi mittaristo tunnistamaan, millä menetelmillä yritykset kehittävät henkilöstöään osaamistarpeiden muuttuessa nopeasti. Osaamisen korkean tason varmistaminen on yrityksille välttämätöntä kaikissa tilanteissa.
Kolmen seuraavan vuoden aikana yritykset aikovat lisätä erityisesti verkko-oppimisen ja työssäoppimisen eri muotojen käyttöä. Verkko-oppiminen peittoaa perinteisen luokkamuotoisen koulutuksen kustannustehokkuudellaan, nopeudellaan ja joustavuudellaan. Työssäoppimisen suosion kasvu selittyy taas tämän oppimismuodon tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella.
Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, jolla selvitettiin henkilöstön kehittämistä EK:n jäsenyrityksissä viime vuonna. Kyselyyn vastanneet yritykset työllistävät yhteensä 483 000 henkilöä.
Kehityskeskusteluihin satsataan yhä enemmän
Yritykset ovat havahtuneet viime vuosina kehittämään määrätietoisesti kehityskeskusteluja ja muita palauteprosesseja. Ne auttavat tunnistamaan osaamistarpeita ja ovat keskeinen keino viedä yrityksen strategiaa henkilötasolle. Kehityskeskusteluja ja palauteprosesseja hyödynnettiin selvityksen mukaan lähes kaikissa yli 250 henkilön yrityksissä.
Yleisimmin EK:n jäsenyritykset kehittivät henkilöstönsä osaamista tutkintoon johtamattomalla koulutuksella. Se toteutettiin joko luokkamuotoisesti tai verkko-oppimisena. Tätä kehittämismuotoa käytti viime vuonna 84 prosenttia yrityksistä.
Käytössä oli myös koko kirjo muita osaamisen kehittämisen tapoja, kuten tutkintoon johtava koulutus, omaehtoinen koulutus, trainee-ohjelmat, konferenssit ja opintomatkat, systemaattinen työkierto, projektit, kouluttajana toimiminen, mentorointi ja coaching. Näitä sovellettiin erityisesti yksittäisten työntekijöiden tai valikoitujen ryhmien ammatillisen kasvun tukemiseen.
Opiskelijapäiviä kertyi EK:n jäsenyrityksissä viime vuonna noin kaksi henkilöä kohden. Teollisuudessa luku oli 3 henkilöä kohden, palvelualalla 2 ja rakennusalalla 1,5.
– Määrä on laskenut hieman edellisestä mittauskerrasta vuonna 2004. Talouden taantuman aikana yritykset harkitsevat entistä tarkemmin kehittämisinvestointejaan. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään tavanomaistakin enemmän yrityksen omaa asiantuntemusta. On myös huomattava, ettei koulutuspäivien määrä kerro kaikkea monimuotoisesta koulutuksesta yrityksissä, sanoo asiantuntija Satu Ågren EK:sta.
Ammatillinen lisäkoulutus työelämää palvelevaksi
EK:n koulutusjohtaja Markku Koposen mukaan tämänkin selvityksen tulokset osoittavat, että aikuiskoulutusta on kehitettävä yhä enemmän työpaikkojen tarpeista lähtien. Käytännön elämässä aikuiskoulutus ja työpaikkojen tarpeet eivät vieläkään kohtaa tarpeeksi hyvin.
Vaikuttavuudeltaan parhaita koulutusmuotoja ovat oppisopimuskoulutus, yhteishankintakoulutus sekä muu yhdessä työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa suunniteltu koulutus.
– Aikuiskoulutuksen rahoitus ja ohjauskeinot ovat jääneet ajastaan jälkeen. Aikuiskoulutusta ohjataan nyt lähinnä järjestämisluvilla ja vuotuisilla oppilasmäärillä. Myös ammatillisessa lisäkoulutuksessa on otettava käyttöön tulosrahoitus, ja sen mittareina tulee olla tutkintojen ohella myös tutkinnon osat ja muut työelämän tarpeista lähtevät lyhytkestoiset opintokokonaisuudet.
Koposen mielestä aikuiskoulutuksen järjestäjien yhteistyötä yritysten kanssa tulee lisätä. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille myönnetty työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä (tyke) on hyvä väline työpaikoilla tapahtuvan osaamisen kehittämiseen, koska se velvoittaa koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön yritysten ja työorganisaatioiden kanssa.
Tykeen suunnataan rahoitusta kuitenkin vain 5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on pisara meressä verrattuna opetusministeriön vuosittaiseen 800 miljoonan euron aikuiskoulutusrahoitukseen.
– Tyke-rahoitus pitäisi moninkertaistaa kohdentamalla aikuiskoulutuksen rahoitus uudelleen. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tulisi olla osa kaikkien ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien toimintaa niin, että se palvelee erityisesti PK-yritysten tarpeita.
Lisätietoja:
Henkilöstön kehittäminen yrityksissä; EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2008 (pdf)
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1