Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataan hoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edun mukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastava lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.
Suomessa sairastuu vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lasta diabetekseen. Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksen aloittajia ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaita oli 435. Esikoulussa olevat ja alaluokkalaiset 3-4-luokkalaisiin saakka tarvitsevat monipuolisesti aikuisen tukea diabeteksen hyvään hoitoon.
Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksen omahoidosta eli insuliinin annostelusta, verensokerimittauksista, ruoka-annosten arvioinnista, välipaloista sekä liikunnasta johtuvasta lisäruoan tarpeesta. Koska koulupäivän aikana lapsen vanhemmat eivät ole valvomassa ja toteuttamassa hoitoa, omahoidon toteuttaminen pitää suunnitella tapauskohtaisesti.
Eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Lasten diabeteksen hoidon ohjaus, suunnittelu ja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa kouluterveydenhuollon osana. Koulun opetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen oman suostumuksensa mukaisesti.
Toimintatavoista sopiminen ja niiden kirjaaminen selkeyttävät eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Erityisten riskitilanteiden tiedostaminen on osa lapsen oikeutta turvalliseen ympäristöön. Olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevat vanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kautta riittävässä laajuudessa koulun toimijoiden tietoon.
Toimintamallin taustalla ovat myönteiset kokemukset onnistuneesta yhteistyöstä lapsen ja vanhempien, kouluviranomaisten sekä diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa. Toimintamallin mukaista menettelyä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden pitkäaikaissairauksien, kuten epilepsia, astman ja vaikean allergian, hoidon toteuttamisessa.
Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM, puh. 09 160 74138
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Hallitusneuvos Outi Luoma-aho, OPM, puh. 09 160 77466
Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto, puh. 09 771
2620
Liitteet
Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta
hoidosta http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1489999#fi
(Selvityksiä 2010:9)
Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto tiedottavat
Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataan hoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edun mukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastava lapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.
Suomessa sairastuu vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lasta diabetekseen. Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksen aloittajia ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaita oli 435. Esikoulussa olevat ja alaluokkalaiset 3-4-luokkalaisiin saakka tarvitsevat monipuolisesti aikuisen tukea diabeteksen hyvään hoitoon.
Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksen omahoidosta eli insuliinin annostelusta, verensokerimittauksista, ruoka-annosten arvioinnista, välipaloista sekä liikunnasta johtuvasta lisäruoan tarpeesta. Koska koulupäivän aikana lapsen vanhemmat eivät ole valvomassa ja toteuttamassa hoitoa, omahoidon toteuttaminen pitää suunnitella tapauskohtaisesti.
Eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Lasten diabeteksen hoidon ohjaus, suunnittelu ja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa kouluterveydenhuollon osana. Koulun opetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoidon toteuttamiseen oman suostumuksensa mukaisesti.
Toimintatavoista sopiminen ja niiden kirjaaminen selkeyttävät eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Erityisten riskitilanteiden tiedostaminen on osa lapsen oikeutta turvalliseen ympäristöön. Olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevat vanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kautta riittävässä laajuudessa koulun toimijoiden tietoon.
Toimintamallin taustalla ovat myönteiset kokemukset onnistuneesta yhteistyöstä lapsen ja vanhempien, kouluviranomaisten sekä diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa. Toimintamallin mukaista menettelyä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muiden pitkäaikaissairauksien, kuten epilepsia, astman ja vaikean allergian, hoidon toteuttamisessa.
Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM, puh. 09 160 74138
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030
Hallitusneuvos Outi Luoma-aho, OPM, puh. 09 160 77466
Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto, puh. 09 771
2620
Social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet
och Kommunförbundet informerar
Social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet
och Finlands kommunförbund har utarbetat en handlingsmodell för
vård av diabetessjuka barn under skoltid. I handlingsmodellen
beskrivs vårdpraxisen samt sätt för att ordna stöd för vård som
gagnar barnet. Målet är, att ett diabetessjukt barn ska kunna gå i
skolan som en elev bland andra elever.
I Finland insjuknar årligen cirka 600 barn under 15 år i diabetes. År 2008 inledde 435 diabetessjuka barn förskola och undervisning i grundskolans första klass. Barn i förskola och förstaklassister ända upp till 3-4 klassister behöver mångsidigt stöd från vuxna för en god vård av diabetes.
Barnets föräldrar är primärt ansvariga för egenvården av diabetes, med andra ord för doseringen av insulin, blodsockermätningar, beräkningar av matportioner, mellanmål samt för behov av tilläggsnäring vid motion. Eftersom barnets föräldrar inte övervakar och verkställer vård under skoldagen, måste genomförandet av egenvården planeras från fall till fall.
Olika yrkesgruppers samarbete är viktigt för att möjliggöra elevens skolgång. Styrningen, planeringen och uppföljningen av vården av barndiabetes är centraliserad till specialsjukvården. Skolhälsovårdens uppgift är att följa upp och främja elevernas hälsa, men kommunen är inte skyldig att ordna sjukvård som en del av skolhälsovården. Undervisningspersonalen i skolorna kan delta i genomförandet av elevens medicinering enligt eget samtycke.
Att avtala om och dokumentera handlingssätt klargör olika aktörers uppgifter och ansvar. Medvetenhet om speciella risksituationer är en del av barnets rätt till en trygg miljö. Väsentligt är, att åtgärder som krävs på grund av barnets sjukdom, i tillräcklig omfattning via föräldrarna, specialsjukvården och skolhälsovården kommer till skolaktörernas kännedom.
Bakgrunden till handlingsmodellen utgörs av positiva erfarenheter av ett lyckat samarbete mellan barn och föräldrar, skolmyndigheter samt vårdenheter för diabetes. Förfarande enligt handlingsmodellen kan i tillämpliga delar användas också för genomförandet av vård av andra långtidssjukdomar, såsom epilepsi, astma och svår allergi.
Medicinalråd Merja Saarinen, SHM
Konsultativ tjänsteman Maire Kolimaa, SHM (någondera från
SHM, inte båda)
Regeringsråd Outi Luoma-aho, UM, tfn 09 160 77466
Specialsakkunnig Soile Paahtama, Kommunförbundet, tfn 09 771
2620
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1