ARVIOINTITULOS: Maksuttomuudella voidaan edistää varhaiskasvatukseen osallistumista – päiväkodeissa johtajien työnkuvissa ja johtamiskokonaisuuksissa vaihtelua

Maksuton varhaiskasvatus lisäsi viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen, mutta paikallinen vaihtelu on edelleen suurta. Paikallista vaihtelua tuottavat kuntien vaihtelevat tavat järjestää maksutonta varhaiskasvatusta kuten myös kotihoidon tuen kuntalisäkäytäntö. Päiväkodin johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat arvioivat omaa työnkuvaansa pääosin positiivisesti. Varhaiskasvatuksen johtamiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä noin neljäsosa päiväkodin johtajista arvioi työnkuvansa raskaaksi ja alaisten määrän liian suureksi.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisee 18.11.2021 kaksi varhaiskasvatuksen arviointia, joista toinen käsittelee varhaiskasvatuksen johtamista ja toinen viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua.

Johtajuuden nykytilan arviointia varten kerättiin aineistoa kahdella kyselyllä, joista ensimmäinen oli suunnattu kuntien ylimmille varhaiskasvatuksesta vastaaville viranhaltijoille ja toinen päiväkodin johtajille sekä perhepäivähoidon ohjaajille. Aineistonkeruussa olivat mukana kaikki Manner-Suomen kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat.

Maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kolmannen vaiheen arvioinnissa aineistoa kerättiin viisivuotiaiden lasten huoltajilta sekä kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavilta viranhaltijoilta.  Kokeilun kolmanteen vaiheeseen osallistui 26 Manner-Suomen kuntaa, jotka tarjosivat viisivuotiaille lapsille maksutonta varhaiskasvatusta 20 viikkotuntia. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä kolmivuotinen kokeilu päättyi kesällä 2021.

Pääsääntöisesti päiväkodin johtajien työ oli mieluisaa ja merkityksellistä, mutta henkilöstöpula näkyy myös heidän työssään

Varhaiskasvatuksen johtajuutta tarkastelleessa arvioinnissa havaittiin, että suurin osa johtajista piti työnkuvaansa mieluisana. Osa arvioi työnsä kuitenkin raskaaksi ja alaisten määrän liian suureksi. Pienten johtamiskokonaisuuksien johtajien arviot omasta työnkuvasta olivat ajoittain positiivisempia kuin keskikokoisten tai suurten kokonaisuuksien johtajien. Työtä hankaloittavissa tekijöissä nostettiin esiin muun muassa kiire, työn pirstaleisuus ja ennakoimattomuus. Näiden nähtiin olevan seurausta erityisesti henkilöstöpulasta, jonka vuoksi johtajan työstä kuluu paljon aikaa sijaisten etsimiseen.

- Pula kelpoisesta varhaiskasvatushenkilöstä puhuttaa paljon, ja se on tiedostettu nostamalla esimerkiksi koulutusmääriä. Päivittäisjohtamisen näkökulmasta tarvitaan kuitenkin nopeasti myös muita paikallisia ratkaisuja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, arviointiasiantuntija Anna Siippainen Karvista muistuttaa.

Johtajien kuukausittaisesta työajasta eniten työaikaa vei henkilöstö- ja pedagogiikan johtaminen, mutta sille toivottiin vielä lisää aikaa. Johtajien työnkuvia onkin syytä kehittää edelleen niin, että johtamiskokonaisuus on hallittavissa ja johtaja pystyy tukemaan henkilöstöä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa.

- Varhaiskasvatuksen johtamista voi pitää tärkeänä osana sitä ketjua, joka mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Varhaiskasvatuksen johtamiseen tuleekin kiinnittää huomiota ja sen kehittäminen on otettava yhteiseksi tehtäväksi niin päiväkodeissa, kunnissa kuin kansallisessa päätöksenteossa ja koulutusten kehittämisessä, Siippainen painottaa.

Maksuton varhaiskasvatuskokeilu lisäsi viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen

Maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnissa havaittiin, että maksuttomuus lisäsi varhaiskasvatukseen osallistumista. Arviointiaineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että viisivuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen oli erilaista kokeilukunnissa silloin, kun kunnassa tarjottiin kotihoidon tuen kuntalisää. Ne viisivuotiaat, joiden nuorempi sisarus hoidettiin kotona, olivat itsekin useammin kotihoidossa. Arvioinnissa havaittiin, että jos viisivuotias osallistui maksuttomaan varhaiskasvatukseen, tarkoitti se joissakin kokeilukunnissa sitä, että perhe menetti pienempien sisarusten osalta kotihoidon tuen kuntalisän.

- Palvelujärjestelmän rakenteissa ei tulisi olla tekijöitä, jotka estävät varhaiskasvatukseen osallistumista tai aiheuttavat perheille taloudellisia menetyksiä. Kotihoidon tuen kuntalisää ja siihen liittyviä paikallisia ehtoja tulee tarkastella myös perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta, arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki nostaa esiin.

Keskeinen tekijä viisivuotiaan varhaiskasvatukseen osallistumiselle oli huoltajien näkemys siitä, edistääkö varhaiskasvatus lapsen kasvua ja oppimista. Laadukas varhaiskasvatus voi jo itsessään lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista.

- Haluamme muistuttaa, että keskustelua osallistumisasteesta on käytävä myös varhaiskasvatuksen järjestämisen tapojen ja pedagogiikan näkökulmista. Jos maksuttomuudesta kaavaillaan pysyvämpää ratkaisua, tulee myös varmistaa, että kuntia tuetaan taloudellisesti maksuttomien palveluiden järjestämisessä, Kuusiholma-Linnamäki summaa.

Arviointiraporttien tulokset julkaistaan 18.11.2021 kello 10–14 järjestettävässä julkistamiswebinaarissa. Lisää tietoja tilaisuudesta Karvin verkkosivuilta. Toimittajat voivat pyytää arviointiraportit etukäteen tutustuttavakseen alla näkyviltä tahoilta.

Lisätietoja:

Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen:

• arviointiasiantuntija Anna Siippainen, puh. 029 533 5566, [email protected]
• arviointineuvos Janniina Vlasov, puh. 029 533 5543, [email protected]

Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arviointi:

• arviointiasiantuntija Julia Kuusiholma-Linnamäki, puh. 029 533 5551, [email protected]