Kirkolliskokous päätti muuttaa arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännöksiä. Päätös oli yksimielinen.
Vaalitapa muuttuu siten, että arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvo vähenee, äänioikeutettujen lukumäärä ei muutu. Muutos lisää kuitenkin muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutusta arkkipiispan vaalissa. Arkkipiispan ja muiden piispojen välistä työnjakoa tai sen perusteita ei muuteta.
Samalla kirkolliskokous päätti, että piispan vaalissa äänioikeus on hiippakunnasta hiippakuntavaltuustoon valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkojäsenten ja kirkolliskokoukseen valittujen maallikkoedustajien lisäksi myös kirkkohallitukseen valitulla maallikkojäsenellä.
Vaalitavan muutoksen taustalla on se, että arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävät ovat vuosien varrella lisääntyneet ja niiden merkitys on kasvanut.
Kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Kirkolliskokous päätti yksimielisesti esittää lakimuutosta lääninrovastin vaalitapaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna.
Lääninrovastin nimittää jatkossa tuomiokapituli. Lääninrovasti valitaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherrojen joukosta. Valintatavan muutoksen myötä rovastikunnan papit ja lehtorit menettävät mahdollisuuden osallistua lääninrovastin valintaan. Muutos keventää hiippakunnan hallintoa, kun vaalista luovutaan.
Lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen.
Yleisvaliokunnan mietinnössä käsitellään edustaja-aloitetta, jossa esitettiin huoli, että pappien ja nuorisotyöntekijöiden missiologinen tuntemus on puutteellista ja ehdotetaan, että jokaisella kirkon virassa toimivalla papilla ja nuorisotyöntekijällä on perustiedot missiologiasta.
Missiologialla voidaan mietinnön mukaan tarkoittaa eri asioita: teologista oppiainetta, lähetystyön käytännön tekemistä, missiologia voidaan liittää myös kansainväliseen diakoniaan.
Yleisvaliokunnan mukaan missionaarisuus on tullut seurakunnissa entistä tärkeämmäksi. Kasvanut monikulttuurisuus asettaa vaatimuksia kulttuurien ja muiden uskontojen kohtaamiseen.
Valiokunnan selvityksen mukaan, kirkon työntekijöiden missiologinen tuntemus vaihtelee paljon. Mietinnössä todetaan myös, että kirkon työntekijöille on tarjolla missiologian koulutusta eri oppilaitoksissa. Kirkko voi vaikuttaa yliopistojen tutkintojen sisältöihin sekä jatko-ja täydennyskoulutuksen määrään, laatuun ja sisältöihin.
Valiokunta lähettää aloitteen piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.
Kirkolliskokous päätti lisätä muiden kristillisten kirkkojen jäsenten ehtoolliseen osallistumista koskevan säännöksen kirkkojärjestyksen 2 lukuun. Piispainkokous oli tehnyt asiasta esityksen, ja perustevaliokunta oli tehnyt siitä mietinnön.
Kirkkojärjestykseen lisätään, että piispainkokous määrää, millä edellytyksillä muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksissa osallistua ehtoolliseen. Päätös tulee voimaan 1.1.2017.
Ehtoollinen voidaan antaa myös muulle henkilölle kuin kirkon jäsenelle, jos hän on sairaana tai hätätilassa ja käsittää ehtoollisen merkityksen.
Perustevaliokunta totesi mietinnössä, että papin mahdollisuudet selvittää, kuka on oikeutettu osallistumaan ehtoolliseen, ovat rajalliset eikä kirkollamme ole säädettyjä menettelytapoja osallistumisoikeuden selvittämiseksi. On tilanteita, joissa ehtoollisvieraanvaraisuuden harjoittaminen on perusteltua, kuten piispainkokous on jo vuoden 2007 selvityksessä todennut.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui Turussa 8.–11.11.2016.
Täysistunnot on videostriimattu ja ne voidaan katsoa jälkikäteen youtubessa. Twitterissä #kirkolliskokous
Kirkolliskouksen asiakirjat
Kirkolliskokousedustajiin voi tutustua osoitteessa ehdokasgalleria.evl.fi
Kirkolliskokouksen viestintä:
tiedottaja Tuija Helenelund p. 050 529 8503, [email protected]
tiedottaja Tuulikki Terhemaa, p. 050 372 1239, [email protected]
informatör Åsa Holmvik, p. 040 581 1815, [email protected]
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1