Sairaaloissa ei aina osata riittävästi tukea äitejä imetyksessä lapsen äkillisen sairaa-lahoidon aikana, toteaa joulukuussa sairaanhoitajaksi valmistuva Minna Mäkinen. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opintonsa suorittanut Mäkinen on saanut opin-näytetyönsä tekemiseen asiantuntijatukea myös Tampereen yliopiston professori Leena Koivusillalta. Kokemukset ammattikorkeakoulun ja yliopiston opinnäyteyh-teistyöstä ovat rohkaisevia.
Pienen lapsen joutuminen yllättäen sairaalahoitoon on aina kriisi perheelle. Hyvään hoitotyöhön kuuluu tukea perhettä sairaalajakson aikana niin, että paluu arkeen voisi tapahtua mahdollisimman sujuvasti. Imetyksellä on todettu olevan paljon terveyshyötyjä sekä lapselle että äidille. Imetys saattaa kuitenkin häiriintyä lapsen sairauden, vieraan ympäristön tai äidin stressin vuoksi. Siksi hoitohenkilökunnan tarjoama tuki ja ohjaus on tärkeää.
– Opinnäytetutkimukseni osoitti äitien pitävän imetystä tärkeänä. Äitien mukaan imetystä ei kuitenkaan aina tuettu riittävästi lapsen sairaalajakson aikana, Minna Mäkinen kertoo.
Hoitohenkilökunnalla on kuitenkin käytettävissään monia keinoja imetyksen tukemiseksi. Se voi olla niin imetysohjausta, emotionaalista tukea kuin käytännön asioissa tukemistakin.
Minna Mäkinen oli yksi 11:stä sairaanhoitajaopiskelijasta, jotka tekivät opinnäytetyönsä osana Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston (Epanet) professori Leena Koivusillan koordinoimaa Lasten ja nuorten terveyden edistäminen -tutkimushanketta. Mäkinen pitää kokeilua onnistuneena.
– Leena Koivusillalla oli hyvin maanläheinen tapa lähestyä opinnäytetöitämme. Hän osallistui suunnitteluvaiheen ideointiin ja sain häneltä vinkkejä muun muassa tutkimusmenetelmiin ja lähdemateriaaliin liittyen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäyteprosesseista vastasi pt. tuntiopettaja Katriina Kuhalampi. Myös hän kiittelee yhteistyötä Seinäjoen yliopistokeskuksen professorin kanssa. Kuhalampi kertoo, että valtaosa SeAMK Sosiaali- ja terveysalan opinnäytetöistä tehdään sosiaali- ja terveysalan organisaatioille. Nyt mukana yhteistyössä oli yliopiston edustaja, mikä tarjosi opiskelijoille uudenlaisia näkökulmia tutkimusaiheisiinsa.
Myös Leena Koivusilta kertoo oppineensa uutta ohjatessaan AMK-opiskelijoiden opinnäytetöitä. Yliopistoissa työskennellessä ammattikorkeakoulujen toteuttama koulutus ja tutkimus saattavat jäädä melko vieraiksi. Koivusilta kertookin yllättyneensä esimerkiksi siitä, miten monipuolisia menetelmiä ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnassa käytetään.
– Opinnäyteyhteistyön ja sen mukana syntyneen verkoston myötä on syntynyt myös muuta yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Myös opinnäyteyhteistyö saa jatkoa. Odotan jo kiinnostuneena, miten terveydenhoitajaopiskelijat aikovat tulevissa opin-näytetöissään käsitellä väestöryhmien terveyseroihin liittyviä kysymyksiä
Vaikka opinnäytetyö on ollut paikoitellen työläs prosessi, ainakaan Minna Mäkisen into tutkimustyöhön ei ole laantunut – päinvastoin.
– Haaveilen kirjoittavani lehtiartikkelin opinnäytetyön tuloksista, eivätkä hoitotieteen jatko-opinnotkaan ole poissuljettu ajatus, Mäkinen suunnittelee.
Pt. tuntiopettaja Katriina Kuhalampi, SeAMK Sosiaali- ja terveysala
puh. 020 124 5175, [email protected]
Professori Leena Koivusilta, Tampereen yliopisto
puh. 050 430 7985, [email protected]
Sairaanhoitaja (AMK) -opiskelija Minna Mäkinen, SeAMK Sosiaali- ja terve-ysala
puh. 0400 778 928 [email protected]
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa voi opiskella kuudella eri koulutusalalla ja suorittaa tutkinnon lähes 30 tutkinto-ohjelmassa. Näistä kolme on englanninkielistä. Lisäksi SeAMKilla on useita kansainvälisiä kaksoistutkinto-ohjelmia.
SeAMKissa on noin 4500 opiskelijaa ja vuosittain lähes 500 ulkomaista opiskelijaa. Korkeakoulu on vahvasti mukana sekä alueellisessa, valtakunnallisessa että kansainvälisessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyössä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1